Galimatias Blog

Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus koko työväestöstä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Yritysten ja organisaatioiden täytyy jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvat työntekijät saavat kohdennettua apua ja koulutusta, jotta työssä vaadittava kielitaito voisi kehittyä. Jotta työntekijät saisivat tarvittavaa koulutusta, on ensin kyettävä määrittelemään tehtävissä vaadittava kielitaito. Näin syntyy kielitaidon osaamiskartoitus.

Asiakasyrityksemme halusi kielikoulutuksella saada aikaan selvästi havaittavia muutoksia. Mitään yleistä tavoitetta ei hyväksytty "jotta osallistujat puhuisivat kurssin jälkeen sujuvammin", vaan haluttiin yksi selkeä mitattava tavoite: "koulutuksen käyneet pystyvät hoitamaan ruotsinkieliset puhelut itse". 

Suomi on kaksikielinen maa ja vähemmistön äidinkielellä on pitkät perinteet suomalaisissa koulussa. Pakkoruotsin puolesta ja vastaan on käyty aktiivista keskustelua ja pitkään. Kielikoulutuksen ammattilaisena emme ota tähän kantaa, mutta haluamme opettaa suomalaisia viestimään oikein eri kielillä. 

Oletko pähkäillyt, minne Aasian maahan kannattaisi suunnata? Missä tuotanto olisi järkevintä ja ennen kaikkea edullisinta? Missä byrokratia vähäisintä? Kiina ja Intia ovat aika ajoin parivaljakkona mietinnän kohteena. Asiat kuitenkin muuttuvat melkoisella vauhdilla. Jo pari vuotta sitten todettiin, että "Jos haluat tietää, miltä maailma näyttää 20 vuoden kuluttua, kysy miltä Intian ja Kiinan 1060 miljoonaa alle 25-vuotiasta haluavat sen näyttävän."

Suomen kielen opiskeluun on valtavasti vaihtoehtoja ja maahanmuuttajan olisikin syytä laittaa kielitaito ihan ensiksi kuntoon. Tarjontaa kannattaa rohkeasti kartoittaa.

Onko sinun yrityksessäsi jo kielikoulutuskumppani? Oletko siihen tyytyväinen? Oletko koskaan harkinnut vaihtavasi toimittajaa?

Jos vuosi toisensa jälkeen yrityksen kielikouluttajana toimii yksi ja sama, kaikille entuudestaan tuttu kouluttaja, voi kielitaidon kehittyminen jämähtää. Hyvällä koulutusyrityksellä on laaja asiantuntijaverkosto, josta tarjota vaihtoehtoja. Kouluttajaa on hyvä välillä vaihtaa.

Osaamiskartoitus on hyödyllinen, siitä varmasti moni on samaa mieltä. Joissain organisaatioissa voi olla painetta johdon suunnalta sen tekemiseen. Vaikka HR:t itse tiedostavat kartoituksen tärkeyden, sen suunnitteluun ja aloittamiseen ei tahdo löytyä aikaa.

Empiiristä tutkimustietoa on: lukuisissa asiakastilaisuuksiemme ja webinaariemme osallistujien organisaatioissa kielikoulutuksen vaikuttavuuden arviointia harkitaan, mutta se on vasta to do -listalla. Koulutusta on kuitenkin ostettu maailman sivu. Miten koulutuksen vaikuttavuuden mittaus saataisiin pikaisesti nostettua TOP3:een?

Mistä tiedät, mitä kielikoulutusta pitäisi hankkia, minkä verran ja kenelle? Vai tiedätkö, mutta et ole varma, onko valintasi oikea osaamisen kehittämisen näkökulmasta? Kaikki tarjoajat ovat laadukkaita, joustavia, kustannustehokkaita ratkaisuja tarjoavia. Mutta onko näin?

Kotoutumiskoulutus antaa aikuisille maahanmuuttajille paremmat mahdollisuudet osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutuksen aikana opitaan suomen kieltä ja viestintätaitoja, omaksutaan yhteiskunta- ja työelämätapoja ja saadaan apua henkilökohtaiseen ammatilliseen suunnitelmaan.