Galimatias Blog

Nykyään puhutaan paljon itsenäisen verkko-opiskelun tehokkuudesta ja hyödyistä. Voit opiskella missä ja milloin vaan, kukaan ei hengitä niskaasi, olet vapaa kehittymään omaan tahtiisi. Opiskelu on yhtä helppoja kuin jumppaaminen yksin kotona ilman ohjaajaa tai henkilökohtaista valmentajaa. Ja sehän on todella helppoa, eikö?

Suomessa vallitsee työvoimapula hoitoalla, ja työvoiman eläköityminen pahentaa tilannetta tulevaisuudessa. Ulkomaisen työvoiman vastaanotto ja kouluttaminen on yksi ratkaisu ongelmaan edellyttäen, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät kotiutuvat Suomeen niin hyvin, että jäävät maahamme pysyvästi.

The 14^th of February (celebrated as ystävänpäivä in Finland) is known as Valentine’s Day in English speaking countries and is also marked in many other countries around the world.

Kiihtyneen globalisaation takia elämme nyt maailmassa, jossa kaikenkokoisilla yrityksillä on mahdollisuus laajentaa omien kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Kielitaito on erittäin tärkeä osa business-osaamista, mikä mahdollistaa yrityksen menestymisen kansainvälisillä markkinoilla. 

Suomessa tämä keskeinen liiketoimintaosaaminen eli kielitaito on kuitenkin merkittävästi vähentynyt. Enää ei hallita niin useaa kieltä kuin vielä 20 vuotta sitten. Nyt monet yritysjohtajat ja henkilöstön kehittämisestä vastaavat ovat alkanee nähdä sen heijastumat. 

Ohessa muutamia näkökulmia, miksi monipuolinen kielitaito voi olla tärkeä myös teidän yrityksellenne. 

Monipuolinen kielivaranto on ehdottoman tärkeä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. On tunnistettava maasta löytyvä kielitaito, ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle eri elämänvaiheissa. Kielitaito on aina myös avain kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. 

Suomen kielivaranto on nykyisin ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut merkittävästi ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin vain englannin kieleen. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun talouden painopiste on siirtynyt muuta kun englantia puhuviille kielialueille mm. kiina, espanja, portugali. 

Vientiyrityksillä on suuri merkitys Suomen kaupankäynnissä ja kehittymisessä, ja siksi Suomen kielivarannon selvityksen tehnyt selvityshenkilö Riitta Pyykkö patisteleekin eri tahoja havahtumaan kielitaidon tarpeellisuuteen. Pyykön mukaan monipuolinen kielivaranto on ehdottoman tärkeä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. Hän toteaa, että on tunnistettava maasta löytyvä kielitaito, ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle eri elämänvaiheissa. Kielitaito on aina myös avain kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. 

Selvityksen mukaan Suomen kielivaranto on nykyisin ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin englannin kieleen. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun esimerkiksi talouden painopiste on siirtynyt pois Euroopasta.

Maailmassa ei ole olemassa kaikille yhteistä kulttuuria ja globalisaatiosta huolimatta, suunta on ollut päinvastainen. Kulttuuriseterot tulevat pikemmin kasvamaan kuin yhtenäistymään. Kulttuurikehityksen voidaan olettaa menevän vähemmän yhtenäiseen kulttuuriin, ja siten yhteistyö ja kulttuurien välinen ymmärrys nousevat erityisen tärkeiksi. 

Jotta kansainvälisillä markkinoilla olisi mahdollisuus menestyä, kulttuurin merkityksen ymmärtäminen liike-elämässä on keskeistä. Kulttuurin konteksti vaikuttaa siihen, kuinka liiketoimintaa tulee harjoittaa. Kuten mikä tahansa näkökanta liike-elämään, myös kulttuuriymmärrys luo uskottavuutta, edistää liikearvoa, inspiroi työvoimaa ja auttaa yrityksiä luomaan parempia asiakaskokemuksia. Kulttuuri vaikuttaa tapaan luoda ja ylläpitää suhteita, työvoiman valintaan, kokouksiin, johtamistapaa ja tiimityöskentelyyn. Kulttuurisen vaikutuksen ymmärtäminen heijastuu suoraan yrityksen tuloksiin.

Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus Suomen työväestöstä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Yritysten ja organisaatioiden täytyy jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvat työntekijät saavat kohdennettua kielikoulutusta. Myös kansainvälinen liiketoiminta ja globaalit markkinat edellyttävät työntekijöiltä, etenkin myynti- ja markkinointitehtävissä olevilta, laajaa ja ammattimaista kielitaitoa, jotta yritys pystyy palvelemaan kaikkia asiakkuuksia ympäri maailman. 

Jotta yrityksen työntekijät saisivat tarvittavan kielikoulutuksen, on ensin kyettävä määrittelemään tehtävissä vaadittava kielitaito. 

Kansainvälisyys näkyy entistä enemmän suomalaisissa työyhteisöissä. Kasvu- ja globaaliyritykset palkkaavat kovan luokan osaajia osaksi menestystarinaa, mm. johtajia tuomaan uutta näkemystä, uutta suuntaa ja erityisasiantuntijoita kuten esimerkiksi koodareita ohjelmistoalalle. Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on menestymisen lisäksi osittain myös välttämätön pakko, sillä kaikkiin tehtäviin ei löydy osaajia Suomesta, väestön korkeasta koulutustasostakaan huolimatta. Tällöin rekrytointi laajennetaan, ja hyviä kandidaatteja etsitään niin EU:n sisämarkkinoilta kuin Euroopan ulkopuolelta.  

Vaikka englantia puhutaan kaikkialla, se ei yksin riitä. Työelämämmme tarvitsee kipeasti mandariinikiinaa, espanjaa ja venäjää. Kieli- ja viestintätaidoista on tullut olennainen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Nykypäivän perushaaste kuitenkin on suomalaisten kielitaidon kaventuminen. Englanti sujuu yleensä hyvin, mikä onkin tärkeää. Varmistathan, että sinun yrityksessäsi on toiminnan kannalta tarvittava kielitaito-osaaminen ja budjetoi pian kevään kielikoulutukseen.