Galimatias Blog

On se aika vuodesta, kun on aloitellaan lomia ja kirjoitellaan sähköposteihin poissaoloviestejä. Miten varmistua siitä, että poissaoloviesti on kielellisesti oikein? Lomasta puhuttaessa kuulee englanninkielisessä viestinnässä käytettävän termejä summer holiday tai summer vacation. Kumpi on parempi ja oikea vaihtoehto? Kumpikin käy. Summer holiday on brittiläisten lomatermi, kun taas amerikkalaiset käyttävät vacation-sanaa lomasta ja holiday-sanaa juhlapyhistä puhuttaessa.

Näin konkreettista palautetta olemme saaneet asiakkaaltamme. Työpaikkasuomi -koulutuksen hyödyt näkyivät heti.
Nyt on aika tunnistaa kansainväliset osaajat ja heidän roolinsa sekä ottaa käyttöön piilossa oleva osaamispotentiaali.  Uusia oman kotimaansa alueen kaupan ja tietotaidon osaajia on Suomessa jo paljon ja heidän asiantuntemustaan kannattaa hyödyntää. Mikä sitten on työpaikkasuomi?

Kotimaisten kielten (suomi ja ruotsi) opetus ulkomaalaistaustaiselle henkilöstölle onnistuu Galimatiaksen kautta alueellisesti EURES-hankkeen avulla siten, että koulutuksen ostajayritys/-organisaatio saa huomattavat edut kustannuksissa.

Tämän kysymyksen pohdinta yhdistää useita asiakkaitamme. Entistä parempia tuloksia voi syntyä muuttamalla tapaa, jolla opiskellaan. Usein onnistumme asiakkaidemme kanssa määrittelemään, mitä kielikoulutuksessa pitäisi tehdä toisin. Saamme aikaan oivallusta ja innostusta asiakkaalle parhaiten sopivaan opiskelutavan muutokseen. Mikä sitten ratkaisee sen, ovatko työntekijät valmiita luopumaan tutusta ja turvallisesta tavasta oppia ja muuttamaan pysyvästi suhtautumistaan kielen oppimiseen niin, että syntyy uutta oppimiskulttuuria, käyttäytymisen muutosta ja sen myötä parempia tuloksia?

Kiihtyneen globalisaation takia elämme nyt maailmassa, jossa kaikenkokoisilla yrityksillä on mahdollisuus laajentaa omien kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Kielitaito on erittäin tärkeä osa business-osaamista, mikä mahdollistaa yrityksen menestymisen kansainvälisillä markkinoilla. 

Suomessa tämä keskeinen liiketoimintaosaaminen eli kielitaito on kuitenkin merkittävästi vähentynyt. Enää ei hallita niin useaa kieltä kuin vielä 20 vuotta sitten. Nyt monet yritysjohtajat ja henkilöstön kehittämisestä vastaavat ovat alkanee nähdä sen heijastumat. 

Ohessa muutamia näkökulmia, miksi monipuolinen kielitaito voi olla tärkeä myös teidän yrityksellenne. 

Monipuolinen kielivaranto on ehdottoman tärkeä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. On tunnistettava maasta löytyvä kielitaito, ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle eri elämänvaiheissa. Kielitaito on aina myös avain kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. 

Suomen kielivaranto on nykyisin ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut merkittävästi ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin vain englannin kieleen. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun talouden painopiste on siirtynyt muuta kun englantia puhuviille kielialueille mm. kiina, espanja, portugali. 

Vientiyrityksillä on suuri merkitys Suomen kaupankäynnissä ja kehittymisessä, ja siksi Suomen kielivarannon selvityksen tehnyt selvityshenkilö Riitta Pyykkö patisteleekin eri tahoja havahtumaan kielitaidon tarpeellisuuteen. Pyykön mukaan monipuolinen kielivaranto on ehdottoman tärkeä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. Hän toteaa, että on tunnistettava maasta löytyvä kielitaito, ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle eri elämänvaiheissa. Kielitaito on aina myös avain kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. 

Selvityksen mukaan Suomen kielivaranto on nykyisin ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin englannin kieleen. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun esimerkiksi talouden painopiste on siirtynyt pois Euroopasta.

Onko monimuoto-opetus oikea lähestymistapa organisaationne koulutusstrategiaan? Miten se voi tarjota parhaat puolensa? Tämä kirjoitus vastaa keskeisiin kysymyksiin liittyen monimuoto-oppimiseen organisaatiossa. 

Kaikkien oppimisen ja henkilöstön kehittämisen ammattilaisten on pohdittava eOppimisen ja työpaikalla tapahtuvan monimuotokoulutuksen hyviä ja huonoja puolia. Miten lähiopetuksen ja/tai itseohjautuvan oppimisen yhdistäminen hyödyttää oppijoita? Palveleeko oppimisteknologian yhdistäminen kasvokkain tehtyyn opetukseen ja/tai itseohjautuvaan oppimiseen opiskelijoita? Minkälaisia riskejä eri opetusmuodoissa on? Ohessa tarkastellaan lyhyesti monimuoto-opetuksen etuja ja riskejä.

Vuoden 2018 vertailuraportti Global Talent Competitiveness Index (GTCI) julkaistiin 22.1.2018. Siinä mitattiin 118 maan kykyä kilpailla osaajista - pisteitä sai sen perusteella, miten hyvin maat kykenevät houkuttelemaan osaajia ja pitämään heidät maassa. 

Raportissa kärkeen sijoittuneille maille yhteisiä piirteitä ovat mm. markkinoiden tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä ja joustavuutta, liikkuvuutta ja yrittäjyyttä tukeva työllisyyspolitiikka sekä liike-elämän ja valtiovallan sidosryhmien jatkuva yhteistyö. Ohessa vuoden 2018 tuloksista infografiikka, jossa Suomi on sijalla 6, Helsinki sijalla 5. 

Teknologian ja digitalisaation myötä yhä useammat yritykset – ei vain isot, vaan myös pienet ja keskisuuret – voivat vaivattomasti harjoittaa kansainvälistä liiketoimintaa. Tavaroita ja palveluja voi helposti markkinoida globaalisti, eri ostajille ympäri maailman. Kansainvälistä markkinointia edesauttavat markkinoinnin digitalisoituminen sekä sosiaalisen median kanavat, jolloin oma ostajakunta niin BtoC- kuin BtoB-myynnissä tavoitetaan entistä paremmin.

Kansainvälisessä liiketoiminnassa on kuitenkin haasteena se, että englannilla ei voi markkinoida kaikkialla, kaikille. Vaikka Internetin sisällöistä yli 55 % on englanniksi, luo se markkinoijille haasteita kommunikoida kohdeyleisön äidinkielellä. Etenkin kehittyvillä markkinoilla, englanti ei aina ole bisneskieli. Englantia äidinkielenään puhuu vain 360 miljoonaa ihmistä eli liki 7,3 miljardia maailman väestöstä puhuu jotain muuta kieltä.