Empiiristä tutkimustietoa on: lukuisissa asiakastilaisuuksiemme ja webinaariemme osallistujien organisaatioissa kielikoulutuksen vaikuttavuuden arviointia harkitaan, mutta se on vasta to do -listalla. Koulutusta on kuitenkin ostettu maailman sivu. Miten koulutuksen vaikuttavuuden mittaus saataisiin pikaisesti nostettua TOP3:een?

Osaamiskartoitukset alkavat yrityksissä olla jo aika hyvin hallussa; meidän kuulijakunnastamme 50 - 60 % tekee kartoituksia. Hyvä. Se on vasta alkusoittoa sille, että koulutuksen tulokset saataisiin kytkettyä liiketoimintaan ja näkymään viivan alla. Kirkpatrickin prosenttijakauman mukaan vain alle 5 % opitusta saa aikaan tuloksia, jotka vaikuttavat liiketoimintaan. Jos koulutukseen investoidaan 100 % ja tuloksena on vähemmän kuin 5 %, ei se kummoinen tuottoaste ole investoinnille. Johto ei varmastikaan hyväksy näin pieniä tuottoasteita muissa sijoituksissaan, mutta koulutuksessa ne hyväksytään. Miksi näin on?

Jos koulutuksen tuloksia halutaan selkeämmin varmistamaan yrityksen menestystä, on siihen olemassa tietyt keinot. Osaamisen kehittäminen osaamiskartoitusten kautta on steppi, kun koulutuksen vaikuttavuus on agendalla. Sen jälkeen, kun koulutusta on ostettu, pitäisi koulutuksen etenemistä seurata ja varmistaa sekä mahdollistaa, että opittu otetaan käyttöön käytännössä. Jos koulutettava palaa opinahjosta samaan kiivastahtiseen työhönsä ilman, että hänellä on aikaa siirtää opittu työhön, on koulutus ollut aika lailla turha investointi.

Henkilöstön koulutussuunnitelma ja siihen liittyvä vaikkapa räätälöity kielikoulutus voitaisiin sopia sellaisiksi, että niihin on sisäänrakennettu velvoite siirtää opittu organisaatiota hyödyntämään. Sehän on itse asiassa perusasia, sillä yrityksen investointien tulisi ensisijaisesti hyödyntää yritystä, eikä ainoastaan opiskelijaa.