Galimatias Blog

Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus Suomen työväestöstä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Yritysten ja organisaatioiden täytyy jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvat työntekijät saavat kohdennettua kielikoulutusta. Myös kansainvälinen liiketoiminta ja globaalit markkinat edellyttävät työntekijöiltä, etenkin myynti- ja markkinointitehtävissä olevilta, laajaa ja ammattimaista kielitaitoa, jotta yritys pystyy palvelemaan kaikkia asiakkuuksia ympäri maailman. 

Jotta yrityksen työntekijät saisivat tarvittavan kielikoulutuksen, on ensin kyettävä määrittelemään tehtävissä vaadittava kielitaito. 

Tammikuu on monessa yrityksessä se aika vuodesta, kun henkilöstölle ostetaan yrityskohtaista kielikoulutusta. Kuten minkä tahansa yrityskoulutuksen kohdalla, myös henkilöstön kielitaitoa ja kulttuurituntemusta kehitettäessä on tärkeää tehdä etukäteissuunnitelmia ja kartoittaa koulutuksen tarve ja käyttötarkoitus. Ohessa HR-ammattilaisille ja koulutussuunnittelijoille neljä asiaa, jotka on hyvä huomioida hankintavaiheessa.   

Niin Suomessa kuin maailmalla opetuksessa on nousussa flipped learning* -näkemys, jossa perinteisen opetusmallin sijaan keskitytään oppijan yksilölliseen oppimiseen sekä oppijoiden yhteisöllisyyteen. Flipped learning eli suomeksi käänteinen oppiminen tarkoittaa yhteisöllistä oppimista, jossa opiskelija saa hyödyntää kouluttaja ja yhteisöä väylänä omaan kehittymiseen. Siten kouluttajan rooli muuttuu tiedon jakajasta itseohjautuvuutta tukevaksi valmentajaksi, joka huomioi jokaisen oppijan yksilöllisen oppimistyylin.

Globaalissa maailmassa tarvitsemme yhä enemmän kielitaitoa. Työn puolesta monet matkustavat entistä enemmän, kauas Suomesta mm. Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan. Työtehtävät vievät ympäri maailman niin livenä kuin virtuaalisesti. Video- ja konferenssipuheluissa käydään keskusteluja myynnistä, tuloksista, strategioista, projekteista, suunnitelmista, ja muusta työhön liittyvästä, ja oikein ymmärretyksi tuleminen vaatii paljon niin puhujalta kuin kuulijalta. Englanti on laajalti käytössä oleva työkieli, mutta viestinnän näkökulmasta siihenkin liittyy väärinymmärretyksi tulemisen vaara. Kaiken lisäksi yksistään englannin osaaminen ei aina riitä, kun haluamme päästä samalle aaltopituudelle kuulijan kanssa.

Kansainvälisyys näkyy entistä enemmän suomalaisissa työyhteisöissä. Kasvu- ja globaaliyritykset palkkaavat kovan luokan osaajia osaksi menestystarinaa, mm. johtajia tuomaan uutta näkemystä, uutta suuntaa ja erityisasiantuntijoita kuten esimerkiksi koodareita ohjelmistoalalle. Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on menestymisen lisäksi osittain myös välttämätön pakko, sillä kaikkiin tehtäviin ei löydy osaajia Suomesta, väestön korkeasta koulutustasostakaan huolimatta. Tällöin rekrytointi laajennetaan, ja hyviä kandidaatteja etsitään niin EU:n sisämarkkinoilta kuin Euroopan ulkopuolelta.  

Vaikka englantia puhutaan kaikkialla, se ei yksin riitä. Työelämämmme tarvitsee kipeasti mandariinikiinaa, espanjaa ja venäjää. Kieli- ja viestintätaidoista on tullut olennainen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Nykypäivän perushaaste kuitenkin on suomalaisten kielitaidon kaventuminen. Englanti sujuu yleensä hyvin, mikä onkin tärkeää. Varmistathan, että sinun yrityksessäsi on toiminnan kannalta tarvittava kielitaito-osaaminen ja budjetoi pian kevään kielikoulutukseen.

Riikka Niemi kirjoittaa Baronan blogiasarjassa 17.8.2017 otsikolla Digiaikakauden asiakaspalvelun tärkeimmät trendit. Siinä hän pohjustaa hyvin sitä, miten asiakaskokemus muuttuu digikauden myötä ja toteaa, että tulevaisuus tuo yhä kiihtyvällä vauhdilla muutoksia monelle alalle, eivätkä asiakaspalvelu ja myyntitoiminnot ole ainoita. Tällä hetkellä moni yritys pohtii, miten muutokset vaikuttavat koko henkilöstön tapaan toimia, sillä asiakaskokemus syntyy kaikissa toiminnoista, ei pelkästään asiakaspalvelussa tai myynnissä. Myös kansainvälisillä markkinoilla asiakaskokemuksen tuottaminen on yhä tärkeämpää. 

Kuinka muut yritykset kehittävät työntekijöiden kielitaitoa? Mitkä ovat modernit ja tehokkaimmat tavat kouluttaa henkilöstöä? Tässä esiteltyinä vuoden 2017 kolme kielikouluttamisen trendiä: 1) Räätälöidyt koulutukset, 2) Kielikoulutus verkossa, 3) Koulutuksen tehokkuuden seuraaminen. Voit myös ladata ilmaisen raportin koulutuksen trendeistä ja uudesta suunnasta. 

Moni miettii, kannattaako lähteä mittaamaan koulutuksen vaikuttavuutta; henkilö- ja aikaresursseja kun on niukasti käytettävissä. Siihen totean, että ehdottomasti kannattaa. Mittaaminen ei ole ollenkaan niin hankalaa ja työlästä kuin usein kuvitellaan. Sillä on merkitystä siihen, miten yrityksen kannattavuutta voidaan parantaa.  Lyhyt oppimäärä koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin alkaa tästä:

Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus koko työväestöstä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Yritysten ja organisaatioiden täytyy jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvat työntekijät saavat kohdennettua apua ja koulutusta, jotta työssä vaadittava kielitaito voisi kehittyä. Jotta työntekijät saisivat tarvittavaa koulutusta, on ensin kyettävä määrittelemään tehtävissä vaadittava kielitaito. Näin syntyy kielitaidon osaamiskartoitus.