Suomi on kaksikielinen maa ja vähemmistön äidinkielellä on pitkät perinteet suomalaisissa koulussa. Pakkoruotsin puolesta ja vastaan on käyty aktiivista keskustelua ja pitkään. Kielikoulutuksen ammattilaisena emme ota tähän kantaa, mutta haluamme opettaa suomalaisia viestimään oikein eri kielillä. 

Suomen kieli on meille rakas, mutta maailman kieltä siitä ei tule, vaikka järjestäisimme eukonkannon MM-kisoja kuukausittain. Yleinen käsitys on, että englannin kielellä pärjää kaikkialla. Ja vaikka sitä paljon maailmalla puhutaankin, on liike-elämässä aina mahdollisuus loistaa, kun käytetään asiakkaan, yhteistyökumppanin tai muun verkoston omaa äidinkieltä. Mitä paremmin se on hallussa, sen pienempi riski on mokata bisneksessä tai asiakassuhteissa.

Usein suomalaisilta puuttuu rohkeus puhua ja käyttää kieltä, vaikka oppiminen ja kielitaidon ylläpitäminen vaativat, että kielen opiskelija laittaa itsensä likoon ja tekee myös virheitä. Auttavan kohdemaan kielitaidon omaavat suomalaisturistit turvautuvat Ruotsissa usein englantiin. Tärkeintä olisi kuitenkin uskaltaa puhua ja yrittää ymmärtää ja yrittää tulla ymmärretyksi. Ei pohjoismaissa kukaan odota, että turisti puhuisi virheettömästi, joten ei muuta kuin sanainen arkku auki ja "småpraataamaan" ruotsalaisten kanssa! Kielitaito karttuu huomaamatta.

Vahva englanti voi helposti sotkea. Esimerkkinä mm. selkäsäryistä kärsivä henkilön kommentti: "Jag har ont i backen" (engl. selkä = back, ruotsi = rygg). Hauska tapaus oli puhelinvaihde, joka sekoitti prepositiot: "ett ögonblick, jag kopplar av" (=rentoutua) tai äiti, joka kertoo uimahallikäynnistään näin: "Jag och min dotter svimmade i simhallen i går" (=pyörtyä). Tällaiset virheet ovat hauskoja ja opettavat käyttäjäänsä muodostamaan lauseensa oikein seuraavalla kerralla aiheesta puhuessa. Kielikoulutus auttaa oppimaan virheistä!

Pohjoismaisten kokousten kielenä on usein ruotsin kieli, jota melko yleisesti Skandinaviassa hallitaan ja johon suomea lukuun ottamatta muilla pohjoismaisilla kielillä on paljon yhtymäkohtia. Miksi me emme siis olisi mukana kehityksessä ja päivittäisi taitojamme naapurimaamme äidinkielen osalta? 

Mihin väliin minä nyt sen preposition taas kirjoitan?
Valitsenko tycka om vai tycka av?
Pelaatko arpapeliä prepositioiden kanssa?  
Lopeta arpominen ja tule Galimatiakseen.
Opit välttämään ruotsin kielen sudenkuoppia!