Galimatias Blog

Suomi on kaksikielinen maa ja vähemmistön äidinkielellä on pitkät perinteet suomalaisissa koulussa. Pakkoruotsin puolesta ja vastaan on käyty aktiivista keskustelua ja pitkään. Kielikoulutuksen ammattilaisena emme ota tähän kantaa, mutta haluamme opettaa suomalaisia viestimään oikein eri kielillä. 

Oletko pähkäillyt, minne Aasian maahan kannattaisi suunnata? Missä tuotanto olisi järkevintä ja ennen kaikkea edullisinta? Missä byrokratia vähäisintä? Kiina ja Intia ovat aika ajoin parivaljakkona mietinnän kohteena. Asiat kuitenkin muuttuvat melkoisella vauhdilla. Jo pari vuotta sitten todettiin, että "Jos haluat tietää, miltä maailma näyttää 20 vuoden kuluttua, kysy miltä Intian ja Kiinan 1060 miljoonaa alle 25-vuotiasta haluavat sen näyttävän."

Suomen kielen opiskeluun on valtavasti vaihtoehtoja ja maahanmuuttajan olisikin syytä laittaa kielitaito ihan ensiksi kuntoon. Tarjontaa kannattaa rohkeasti kartoittaa.

Kiinalaisia matkailijoita näkyy katukuvassa yhä enemmän ja enemmän. Mistä he tulevat ja minne he ovat menossa? Miksi kiinalaiset kulkevat usein ryhmissä? Ja ennen kaikkea, mitä he odottavat meiltä suomalaisilta? 

Onko sinun yrityksessäsi jo kielikoulutuskumppani? Oletko siihen tyytyväinen? Oletko koskaan harkinnut vaihtavasi toimittajaa?

Jos vuosi toisensa jälkeen yrityksen kielikouluttajana toimii yksi ja sama, kaikille entuudestaan tuttu kouluttaja, voi kielitaidon kehittyminen jämähtää. Hyvällä koulutusyrityksellä on laaja asiantuntijaverkosto, josta tarjota vaihtoehtoja. Kouluttajaa on hyvä välillä vaihtaa.

Kiinalaiset matkustavat Eurooppaan ja Suomeen entistä enemmän. Vaikka passia ei vielä ole kuin vajaalla 5 %:lla kiinalaisista, on matkailijoiden määrä siltikin suuri. Meille tulee matkailijoita eri puolilta maailmaa ja usein kuulee sanottavan, ettei yhtä matkustajaryhmää voi "räätälöidysti" alkaa palvelemaan. Totta, mutta kiinalaisten tuloon ei menneinä aikoina ole panostettu käytännössä millään lailla. Nyt on aika toimia ja saada heidät tuntemaan olonsa tervetulleiksi.

Osaamiskartoitus on hyödyllinen, siitä varmasti moni on samaa mieltä. Joissain organisaatioissa voi olla painetta johdon suunnalta sen tekemiseen. Vaikka HR:t itse tiedostavat kartoituksen tärkeyden, sen suunnitteluun ja aloittamiseen ei tahdo löytyä aikaa.

Työssäoppiminen tarkoittaa työpaikoilla, aidossa työympäristössä tapahtuvaa oppimista. Oppilaitos vastaa työssäoppimisen käytännön järjestelyistä ja se perustuu aina kirjalliseen sopimukseen oppilaitoksen, opiskelijan ja työnantajan kesken.

Empiiristä tutkimustietoa on: lukuisissa asiakastilaisuuksiemme ja webinaariemme osallistujien organisaatioissa kielikoulutuksen vaikuttavuuden arviointia harkitaan, mutta se on vasta to do -listalla. Koulutusta on kuitenkin ostettu maailman sivu. Miten koulutuksen vaikuttavuuden mittaus saataisiin pikaisesti nostettua TOP3:een?

Mistä tiedät, mitä kielikoulutusta pitäisi hankkia, minkä verran ja kenelle? Vai tiedätkö, mutta et ole varma, onko valintasi oikea osaamisen kehittämisen näkökulmasta? Kaikki tarjoajat ovat laadukkaita, joustavia, kustannustehokkaita ratkaisuja tarjoavia. Mutta onko näin?