Galimatias Blog

Venäjän markkinat ovat muuttuneet Ukrainan kriisin ja pakotteiden seurauksina. Venäjä on eristäytymässä ja jatkaa sitä entisestään. Tämä tilanne on mullistanut kansainväliset markkinat täysin, vaikutus selvä etenkin EU-alueella ja etenkin Suomen kohdalla. Myös nykyisen hallinnon reformit ovat luoneet Venäjälle uuden markkinatilanteen - the New Normal, johon ulkomaisten yritysten täytyy sopeutua. 

Nordic Business Forum oli jälleen kavalkadi toinen toistaan hienompia puhujia. Kaikilla esiintyminen oli niin sulavaa ja vaivattoman näköistä, ja jokaisella oli hienosti oma persoona ja tyyli mukana. Valtaosa puhujista oli englannin kieltä syntyperäisesti puhuvia, mutta esiintyminen ei ole kielitaito- vaan "asenne ja rohkeus" –asia. Ja ennen kaikkea harjoitteluasia – jokainen heistä on varmasti hionnut puhettaan satoja ja tuhansia kertoja, mm. Nick Vujicic on puhunut yli 10 vuoden aikaan jo 3000 kertaa, yhteensä yli 6 miljoonalle ihmiselle.

Suomella ja Vietnamilla on hyvät, olemassaolevat kauppasuhteet, mutta useimmiten yritysten markkinoille meno vaatii satsausta niin tiedoissa kuin resursseissa. Vientitoiminnassa esim. jälleenmyyjien ja ostajien löytäminen ja suhteiden ylläpito on vaikeampaa, mitä kauempana kohdemaa on, myös asiointi yritysten ja viranomaisten kanssa voi olla haastavaa erilaisesta busineskulttuurista ja hierarkiasta johtuen. Myös myynnissä, markkinoinnissa ja henkilöstön johtamisessa on omat haasteensa. 

Sujuva viestintä vaatii kielen rakenteiden ja tyylikeinojen oikeaoppista hallintaa sekä virheetöntä kieltä. Asiakassuhteissa on erittäin tärkeää se kuinka rakennetaan luottamusta, syvennetään vuorovaikutusta ja otetaan vastaan palautetta. Myös esimiesten ja johtajien kommunikoinnilla on valtava merkitys organisaatioissa. Hyvä ja selkeä kielenkäyttö auttaa aina! Oikean kielen tuottaminen on tahtotila, jolla saadaan aikaan vaikuttavuutta.

The English language spoken today is a fusion of many different roots – French, German, Old Norse, Latin, Celtic and Greek, not to mention the many words borrowed from all over the former British Empire. 

Riikka Niemi kirjoittaa Baronan blogiasarjassa 17.8.2017 otsikolla Digiaikakauden asiakaspalvelun tärkeimmät trendit. Siinä hän pohjustaa hyvin sitä, miten asiakaskokemus muuttuu digikauden myötä ja toteaa, että tulevaisuus tuo yhä kiihtyvällä vauhdilla muutoksia monelle alalle, eivätkä asiakaspalvelu ja myyntitoiminnot ole ainoita. Tällä hetkellä moni yritys pohtii, miten muutokset vaikuttavat koko henkilöstön tapaan toimia, sillä asiakaskokemus syntyy kaikissa toiminnoista, ei pelkästään asiakaspalvelussa tai myynnissä. Myös kansainvälisillä markkinoilla asiakaskokemuksen tuottaminen on yhä tärkeämpää. 

Kuinka muut yritykset kehittävät työntekijöiden kielitaitoa? Mitkä ovat modernit ja tehokkaimmat tavat kouluttaa henkilöstöä? Tässä esiteltyinä vuoden 2017 kolme kielikouluttamisen trendiä: 1) Räätälöidyt koulutukset, 2) Kielikoulutus verkossa, 3) Koulutuksen tehokkuuden seuraaminen. Voit myös ladata ilmaisen raportin koulutuksen trendeistä ja uudesta suunnasta. 

Moni miettii, kannattaako lähteä mittaamaan koulutuksen vaikuttavuutta; henkilö- ja aikaresursseja kun on niukasti käytettävissä. Siihen totean, että ehdottomasti kannattaa. Mittaaminen ei ole ollenkaan niin hankalaa ja työlästä kuin usein kuvitellaan. Sillä on merkitystä siihen, miten yrityksen kannattavuutta voidaan parantaa.  Lyhyt oppimäärä koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin alkaa tästä:

Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus koko työväestöstä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Yritysten ja organisaatioiden täytyy jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvat työntekijät saavat kohdennettua apua ja koulutusta, jotta työssä vaadittava kielitaito voisi kehittyä. Jotta työntekijät saisivat tarvittavaa koulutusta, on ensin kyettävä määrittelemään tehtävissä vaadittava kielitaito. Näin syntyy kielitaidon osaamiskartoitus.

Asiakasyrityksemme halusi kielikoulutuksella saada aikaan selvästi havaittavia muutoksia. Mitään yleistä tavoitetta ei hyväksytty "jotta osallistujat puhuisivat kurssin jälkeen sujuvammin", vaan haluttiin yksi selkeä mitattava tavoite: "koulutuksen käyneet pystyvät hoitamaan ruotsinkieliset puhelut itse".