Galimatias Blog

Suomi tarvitsee entistä enemmän kansainvälisiä osaajia. Koska suomalaiset työmarkkinat eivät enää tarjoa riittävästi osaajia, haku hyvistä osaajista on laajentunut EU:n ja ETA-maihin, ja jopa niiden ulkopuolelle.

Kauppalehden pääkirjoituksessa 29.1.2018 tästä työmarkkinoiden toimimattomuudesta todettiin, että ”Suomen työmarkkinat ovat liian kotikutoiset”. Tähän tarjottiin hyviä ehdotuksia miten markkinatilannetta tulisi muuttaa myös julkisella tasolla. Julkisella puolella toki tehdään muutoksia helpottamaan ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia mm. huhtikuun alussa 2018 astuu voimaan startup-oleskelulupa, mikä helpottaa ja nopeuttaa lupahakuprosessia. Tästä uudistuksesta hyötyy etenkin ICT-alan yritykset, joissa työvoimapulaa on jopa kasvun esteenä. Sen alan rekrytoinnit monesti suuntaavat EU-alueen ulkopuolelle, rekrytointimaina mm. Intia ja Etelä-Korea. Siitä huolimatta sekä julkisen tahon että yritysten tulee panostaa enemmän siihen, että osaajia saadaan Suomeen ja etenkin myös pysymään työssä ja maassa. 

Tammikuu on monessa yrityksessä se aika vuodesta, kun henkilöstölle ostetaan yrityskohtaista kielikoulutusta. Kuten minkä tahansa yrityskoulutuksen kohdalla, myös henkilöstön kielitaitoa ja kulttuurituntemusta kehitettäessä on tärkeää tehdä etukäteissuunnitelmia ja kartoittaa koulutuksen tarve ja käyttötarkoitus. Ohessa HR-ammattilaisille ja koulutussuunnittelijoille neljä asiaa, jotka on hyvä huomioida hankintavaiheessa.   

Maailmassa on 57 ranskankielistä maata. Yhdessä ne tunnetaan nimellä La Francophonie – ranskankielinen maailma. Näillä frankofonisilla mailla on yhteisjärjestö Organisation Internationale de la Francophonie eli OIF, jonka tavoitteena on ajaa ranskan kielen ja kulttuurin asemaa maailmalla. OIF tuo yhteen ranskankieliset kulttuurit ja jakaa tietoa. Monet rankankieliset maat ovat entisiä Ranskan siirtomaita, mutta mukana on myös muuten itseään ”ranskalaiseksi” identifioivia maita. Maailmassa ranskaa puhuvia on 274 miljoonaa ihmistä (OIF 2014). 

Ranskan kielen ja kulttuurin ymmärrys on erityisen tärkeä tekijä kansainvälisessä liiketoiminnassa menestymiseen mm. hyvän asiakaskokemuksen tarjoamisessa. 

Kohta kaksi viikkoa takana Slushista, huuma ja jälkipölyt ovat pikkuhiljaa laskeutuneet ja palaamme loskaiseen arkeemme. Slush oli jälleen elämys ja sai merkittävää näkyvyyttä niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä mediassa, siinä hyvänä PR:nä toimi myös prinssi Williamin ja prinssi Danielin vierailut. Mutta mitä jäi elämään tämän vuoden tapahtuman jälkeen? Mihin on hyvä palata, kun juhlat on juhlittu ja valot on sammutettu?

Sometimes it’s difficult to find something to talk about with foreign guests. You are responsible for dealing with them and you must create a good impression but how do you entertain them and look after them ? Most importantly how do you keep the conversation flowing ?

Niin Suomessa kuin maailmalla opetuksessa on nousussa flipped learning* -näkemys, jossa perinteisen opetusmallin sijaan keskitytään oppijan yksilölliseen oppimiseen sekä oppijoiden yhteisöllisyyteen. Flipped learning eli suomeksi käänteinen oppiminen tarkoittaa yhteisöllistä oppimista, jossa opiskelija saa hyödyntää kouluttaja ja yhteisöä väylänä omaan kehittymiseen. Siten kouluttajan rooli muuttuu tiedon jakajasta itseohjautuvuutta tukevaksi valmentajaksi, joka huomioi jokaisen oppijan yksilöllisen oppimistyylin.

Globaalissa maailmassa tarvitsemme yhä enemmän kielitaitoa. Työn puolesta monet matkustavat entistä enemmän, kauas Suomesta mm. Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan. Työtehtävät vievät ympäri maailman niin livenä kuin virtuaalisesti. Video- ja konferenssipuheluissa käydään keskusteluja myynnistä, tuloksista, strategioista, projekteista, suunnitelmista, ja muusta työhön liittyvästä, ja oikein ymmärretyksi tuleminen vaatii paljon niin puhujalta kuin kuulijalta. Englanti on laajalti käytössä oleva työkieli, mutta viestinnän näkökulmasta siihenkin liittyy väärinymmärretyksi tulemisen vaara. Kaiken lisäksi yksistään englannin osaaminen ei aina riitä, kun haluamme päästä samalle aaltopituudelle kuulijan kanssa.

Stress patterns are one of the key features in creating a natural sounding English speaking voice. The variable stress pattern of English can often prove challenging for Finnish speakers who are used to the regular first syllable stress of Finnish. Here are some tips for improving your pronunciation. 

Kansainvälisyys näkyy entistä enemmän suomalaisissa työyhteisöissä. Kasvu- ja globaaliyritykset palkkaavat kovan luokan osaajia osaksi menestystarinaa, mm. johtajia tuomaan uutta näkemystä, uutta suuntaa ja erityisasiantuntijoita kuten esimerkiksi koodareita ohjelmistoalalle. Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on menestymisen lisäksi osittain myös välttämätön pakko, sillä kaikkiin tehtäviin ei löydy osaajia Suomesta, väestön korkeasta koulutustasostakaan huolimatta. Tällöin rekrytointi laajennetaan, ja hyviä kandidaatteja etsitään niin EU:n sisämarkkinoilta kuin Euroopan ulkopuolelta.  

Vaikka englantia puhutaan kaikkialla, se ei yksin riitä. Työelämämmme tarvitsee kipeasti mandariinikiinaa, espanjaa ja venäjää. Kieli- ja viestintätaidoista on tullut olennainen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Nykypäivän perushaaste kuitenkin on suomalaisten kielitaidon kaventuminen. Englanti sujuu yleensä hyvin, mikä onkin tärkeää. Varmistathan, että sinun yrityksessäsi on toiminnan kannalta tarvittava kielitaito-osaaminen ja budjetoi pian kevään kielikoulutukseen.