Galimatias Blog

Riikka Niemi kirjoittaa Baronan blogiasarjassa 17.8.2017 otsikolla Digiaikakauden asiakaspalvelun tärkeimmät trendit. Siinä hän pohjustaa hyvin sitä, miten asiakaskokemus muuttuu digikauden myötä ja toteaa, että tulevaisuus tuo yhä kiihtyvällä vauhdilla muutoksia monelle alalle, eivätkä asiakaspalvelu ja myyntitoiminnot ole ainoita. Tällä hetkellä moni yritys pohtii, miten muutokset vaikuttavat koko henkilöstön tapaan toimia, sillä asiakaskokemus syntyy kaikissa toiminnoista, ei pelkästään asiakaspalvelussa tai myynnissä. Myös kansainvälisillä markkinoilla asiakaskokemuksen tuottaminen on yhä tärkeämpää. 

Kuinka muut yritykset kehittävät työntekijöiden kielitaitoa? Mitkä ovat modernit ja tehokkaimmat tavat kouluttaa henkilöstöä? Tässä esiteltyinä vuoden 2017 kolme kielikouluttamisen trendiä: 1) Räätälöidyt koulutukset, 2) Kielikoulutus verkossa, 3) Koulutuksen tehokkuuden seuraaminen. Voit myös ladata ilmaisen raportin koulutuksen trendeistä ja uudesta suunnasta. 

Moni miettii, kannattaako lähteä mittaamaan koulutuksen vaikuttavuutta; henkilö- ja aikaresursseja kun on niukasti käytettävissä. Siihen totean, että ehdottomasti kannattaa. Mittaaminen ei ole ollenkaan niin hankalaa ja työlästä kuin usein kuvitellaan. Sillä on merkitystä siihen, miten yrityksen kannattavuutta voidaan parantaa.  Lyhyt oppimäärä koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin alkaa tästä:

Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus koko työväestöstä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Yritysten ja organisaatioiden täytyy jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvat työntekijät saavat kohdennettua apua ja koulutusta, jotta työssä vaadittava kielitaito voisi kehittyä. Jotta työntekijät saisivat tarvittavaa koulutusta, on ensin kyettävä määrittelemään tehtävissä vaadittava kielitaito. Näin syntyy kielitaidon osaamiskartoitus.

Asiakasyrityksemme halusi kielikoulutuksella saada aikaan selvästi havaittavia muutoksia. Mitään yleistä tavoitetta ei hyväksytty "jotta osallistujat puhuisivat kurssin jälkeen sujuvammin", vaan haluttiin yksi selkeä mitattava tavoite: "koulutuksen käyneet pystyvät hoitamaan ruotsinkieliset puhelut itse". 

Kesäsesonki on alkamassa ja ulkomaalaisia matkailijoita saapuu sankoin joukoin. Kiinalaiset matkailijat ovat kasvava joukko ja heitä me haluammekin paljon Suomeen; he kun käyttävät eri maiden matkailijoista eniten rahaa. Mitä ovat ne virheet kiinalaisten palvelemisessa, joita välttämällä voisi varmistaa, että heidän käyttämästään rahamäärästä voisi itse saada mahdollisimman suuren osuuden?

Suomi on kaksikielinen maa ja vähemmistön äidinkielellä on pitkät perinteet suomalaisissa koulussa. Pakkoruotsin puolesta ja vastaan on käyty aktiivista keskustelua ja pitkään. Kielikoulutuksen ammattilaisena emme ota tähän kantaa, mutta haluamme opettaa suomalaisia viestimään oikein eri kielillä. 

Oletko pähkäillyt, minne Aasian maahan kannattaisi suunnata? Missä tuotanto olisi järkevintä ja ennen kaikkea edullisinta? Missä byrokratia vähäisintä? Kiina ja Intia ovat aika ajoin parivaljakkona mietinnän kohteena. Asiat kuitenkin muuttuvat melkoisella vauhdilla. Jo pari vuotta sitten todettiin, että "Jos haluat tietää, miltä maailma näyttää 20 vuoden kuluttua, kysy miltä Intian ja Kiinan 1060 miljoonaa alle 25-vuotiasta haluavat sen näyttävän."

Suomen kielen opiskeluun on valtavasti vaihtoehtoja ja maahanmuuttajan olisikin syytä laittaa kielitaito ihan ensiksi kuntoon. Tarjontaa kannattaa rohkeasti kartoittaa.

Kiinalaisia matkailijoita näkyy katukuvassa yhä enemmän ja enemmän. Mistä he tulevat ja minne he ovat menossa? Miksi kiinalaiset kulkevat usein ryhmissä? Ja ennen kaikkea, mitä he odottavat meiltä suomalaisilta?