Monipuolinen kielivaranto on ehdottoman tärkeä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. On tunnistettava maasta löytyvä kielitaito, ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle eri elämänvaiheissa. Kielitaito on aina myös avain kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. 

Suomen kielivaranto on nykyisin ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut merkittävästi ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin vain englannin kieleen. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun talouden painopiste on siirtynyt muuta kun englantia puhuviille kielialueille mm. kiina, espanja, portugali. 

Kielitaito ei kehity hetkessä, ja voi mennä useampi vuosi ennen kuin vieraan kielen käyttö on sujuvaa. Vastuu kielen oppimisesta on tietysti aina yksilöllä, mutta mitä yritykset voivat omalta osaltaan tehdä välttääkseen sen, ettei kielitaitoisia osaajia pian ole saatavilla? Tässä muutamia keinoja:

• Henkilöstön kehittämisestä vastaavien kannattaa olla tiivisti johtoryhmän kanssa tekemisissä mm. sen osalta mille uusille markkina-alueille yrityksen liiketoimintaa ollaan suuntaamassa. Kun kielitaidon tarve ennakoidaan liiketoimintastrategian näkökulmasta, jää enemmän aikaa valmistella ja valmentaa työntekijöitä tarvittavalla kielitaidolla. Myös kun on tiedossa minkä kielisiä osaajia pian tarvitaan, voidaan rekrytointiin varata enemmän aikaa sopivien henkilöiden löytämiseksi. On huomioitava, että kielitaidon tarve ulottuu koko palveluprosessin läpi eli kielitaitoa tarvitaan myös muissa toiminnoissa kuin ainoastaan osto/myynti- ja markkinointitehtävissä, mm. asiakaspalvelussa ja muissa tukitoiminnoissa. Myös johdon olisi hyvä osata kieliä. 

• Organisaatioiden kannattaa kartoittaa työntekijöidensä taitotaso ja tarve, ja selvittää miten aiempaa kielitaitoa voisi hyödyntää. Jo alkeet osaaville henkilöille voidaan tarjota oman osaamisprofiilin mukaisia kielikoulutussisältöjä. Ammatillisissa kieli- ja kulttuurikoulutuksissa ei siis käsitellä yleiskieleen liittyviä sisältöjä, vaan painotus on nimenomaan työtehtävissä tarvittavassa kielitaidossa ja sanastossa. Koulutusten sisällöt räätälöidään myös osallistujien tarpeiden mukaan eli he voivat itse tuoda esille omia kehittämiskohteita.

• Resurssien tehostamiseksi organisaatiokohtaisissa kielikoulutuksissa kannattaa hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Tänä päivänä kielen ja kulttuurin opiskelun ei tarvitse tapahtua fyysisessä tilassa, vaan lähiopetus voidaan toteuttaa verkon kautta virtuaalisesti. Apuvälineinä mm. videoneuvottelujärjestelmät ja muut työkalut. Näin osallistujat voivat osallistua koulutukseen mistä toimipisteestä tai muusta paikasta tahansa. Lisäksi kaiken opiskelun ei tarvitse tapahtua kouluttajan läsnäollessa, vaan koulutuksessa voidaan tehokkaasti hyödyntää verkko-oppimisympäristöjä. Silloin osa koulutusajasta käytetään kouluttajan monitoroimaan itseopiskeluun. Etuna on, että etäosuudet voi suorittaa silloin, kun osallistujan aikatauluun sopii. 

Tarvitsetko neuvoja kielitaidon kartoituksessa, tarvekartoituksessa, kielikoulutusten järjestämisessä? Haluatko ilmaista konsultaatiota esim. organisointiin, eri opetusmuotoihin liittyen? Voit varata puhelinpalaverin tai tapaamisajan joko kalenterista tai lomakkeella.