Galimatias Blog

Tämän kysymyksen pohdinta yhdistää useita asiakkaitamme. Entistä parempia tuloksia voi syntyä muuttamalla tapaa, jolla opiskellaan. Usein onnistumme asiakkaidemme kanssa määrittelemään, mitä kielikoulutuksessa pitäisi tehdä toisin. Saamme aikaan oivallusta ja innostusta asiakkaalle parhaiten sopivaan opiskelutavan muutokseen. Mikä sitten ratkaisee sen, ovatko työntekijät valmiita luopumaan tutusta ja turvallisesta tavasta oppia ja muuttamaan pysyvästi suhtautumistaan kielen oppimiseen niin, että syntyy uutta oppimiskulttuuria, käyttäytymisen muutosta ja sen myötä parempia tuloksia?

Kiihtyneen globalisaation takia elämme nyt maailmassa, jossa kaikenkokoisilla yrityksillä on mahdollisuus laajentaa omien kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Kielitaito on erittäin tärkeä osa business-osaamista, mikä mahdollistaa yrityksen menestymisen kansainvälisillä markkinoilla. 

Suomessa tämä keskeinen liiketoimintaosaaminen eli kielitaito on kuitenkin merkittävästi vähentynyt. Enää ei hallita niin useaa kieltä kuin vielä 20 vuotta sitten. Nyt monet yritysjohtajat ja henkilöstön kehittämisestä vastaavat ovat alkanee nähdä sen heijastumat. 

Ohessa muutamia näkökulmia, miksi monipuolinen kielitaito voi olla tärkeä myös teidän yrityksellenne. 

Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus Suomen työväestöstä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Yritysten ja organisaatioiden täytyy jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvat työntekijät saavat kohdennettua kielikoulutusta. Myös kansainvälinen liiketoiminta ja globaalit markkinat edellyttävät työntekijöiltä, etenkin myynti- ja markkinointitehtävissä olevilta, laajaa ja ammattimaista kielitaitoa, jotta yritys pystyy palvelemaan kaikkia asiakkuuksia ympäri maailman. 

Jotta yrityksen työntekijät saisivat tarvittavan kielikoulutuksen, on ensin kyettävä määrittelemään tehtävissä vaadittava kielitaito. 

Tammikuu on monessa yrityksessä se aika vuodesta, kun henkilöstölle ostetaan yrityskohtaista kielikoulutusta. Kuten minkä tahansa yrityskoulutuksen kohdalla, myös henkilöstön kielitaitoa ja kulttuurituntemusta kehitettäessä on tärkeää tehdä etukäteissuunnitelmia ja kartoittaa koulutuksen tarve ja käyttötarkoitus. Ohessa HR-ammattilaisille ja koulutussuunnittelijoille neljä asiaa, jotka on hyvä huomioida hankintavaiheessa.   

Maailmassa on 57 ranskankielistä maata. Yhdessä ne tunnetaan nimellä La Francophonie – ranskankielinen maailma. Näillä frankofonisilla mailla on yhteisjärjestö Organisation Internationale de la Francophonie eli OIF, jonka tavoitteena on ajaa ranskan kielen ja kulttuurin asemaa maailmalla. OIF tuo yhteen ranskankieliset kulttuurit ja jakaa tietoa. Monet rankankieliset maat ovat entisiä Ranskan siirtomaita, mutta mukana on myös muuten itseään ”ranskalaiseksi” identifioivia maita. Maailmassa ranskaa puhuvia on 274 miljoonaa ihmistä (OIF 2014). 

Ranskan kielen ja kulttuurin ymmärrys on erityisen tärkeä tekijä kansainvälisessä liiketoiminnassa menestymiseen mm. hyvän asiakaskokemuksen tarjoamisessa. 

Kohta kaksi viikkoa takana Slushista, huuma ja jälkipölyt ovat pikkuhiljaa laskeutuneet ja palaamme loskaiseen arkeemme. Slush oli jälleen elämys ja sai merkittävää näkyvyyttä niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä mediassa, siinä hyvänä PR:nä toimi myös prinssi Williamin ja prinssi Danielin vierailut. Mutta mitä jäi elämään tämän vuoden tapahtuman jälkeen? Mihin on hyvä palata, kun juhlat on juhlittu ja valot on sammutettu?

Niin Suomessa kuin maailmalla opetuksessa on nousussa flipped learning* -näkemys, jossa perinteisen opetusmallin sijaan keskitytään oppijan yksilölliseen oppimiseen sekä oppijoiden yhteisöllisyyteen. Flipped learning eli suomeksi käänteinen oppiminen tarkoittaa yhteisöllistä oppimista, jossa opiskelija saa hyödyntää kouluttaja ja yhteisöä väylänä omaan kehittymiseen. Siten kouluttajan rooli muuttuu tiedon jakajasta itseohjautuvuutta tukevaksi valmentajaksi, joka huomioi jokaisen oppijan yksilöllisen oppimistyylin.

Globaalissa maailmassa tarvitsemme yhä enemmän kielitaitoa. Työn puolesta monet matkustavat entistä enemmän, kauas Suomesta mm. Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan. Työtehtävät vievät ympäri maailman niin livenä kuin virtuaalisesti. Video- ja konferenssipuheluissa käydään keskusteluja myynnistä, tuloksista, strategioista, projekteista, suunnitelmista, ja muusta työhön liittyvästä, ja oikein ymmärretyksi tuleminen vaatii paljon niin puhujalta kuin kuulijalta. Englanti on laajalti käytössä oleva työkieli, mutta viestinnän näkökulmasta siihenkin liittyy väärinymmärretyksi tulemisen vaara. Kaiken lisäksi yksistään englannin osaaminen ei aina riitä, kun haluamme päästä samalle aaltopituudelle kuulijan kanssa.

Kansainvälisyys näkyy entistä enemmän suomalaisissa työyhteisöissä. Kasvu- ja globaaliyritykset palkkaavat kovan luokan osaajia osaksi menestystarinaa, mm. johtajia tuomaan uutta näkemystä, uutta suuntaa ja erityisasiantuntijoita kuten esimerkiksi koodareita ohjelmistoalalle. Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on menestymisen lisäksi osittain myös välttämätön pakko, sillä kaikkiin tehtäviin ei löydy osaajia Suomesta, väestön korkeasta koulutustasostakaan huolimatta. Tällöin rekrytointi laajennetaan, ja hyviä kandidaatteja etsitään niin EU:n sisämarkkinoilta kuin Euroopan ulkopuolelta.