Työntekijä voi olla kielistä kuormittunut – mikä ratkaisuksi?    

Miten suomalaiset työntekijät kohtaavat ja kokevat kansainvälisen kollegansa? Yksi kommunikoi sujuvasti vain englannilla kv.kollegoiden kanssa, toinen ahdistuu joutuessaan käyttämään vierasta kieltä. Työyhteisössä on hyvä käydä avointa keskustelua kielikysymyksistä, luoda käytänteitä ja turvallisia tilanteita eri kielten käyttöön.

Helsingin yliopiston Kielibuusti- ja Monikielistyvä työelämä -hankkeet ovat tutkineet aihetta ja todenneet, että monikulttuurisessa työyhteisössä yleisin haaste on kielitaito. Tutkimuksessa Kieliprofiilit kielenoppimisen ja työhyvinvoinnin työkaluna yliopiston tutkijat ja kouluttajat ovat jakaneet kansainväliset työntekijät ja suomalaiset työntekijät kieliprofiileihin.

Kieliprofiilit kielenoppimisen ja työhyvinvoinnin työkaluna

Helsingin yliopiston hankkeiden tutkimuksen mukaan kansainväliset työntekijät ja suomenkieliset työntekijät voidaan jakaa kieliprofiileihin suomen kielen oppimiseen liittyen. Kieliprofiilit perustuvat 53 henkilön haastatteluun 19 eri työpaikalla (35 kv-työntekijää ja 18 suomenkielistä työntekijää). Kieliprofiilien taustalla on lisäksi tutkijoiden ja suomi toisena kielenä -kouluttajien haastattelutuloksia sekä kielenoppimiseen, kotoutumiseen ja osallisuuden kokemukseen liittyvää tieteellistä tutkimustuloksia

Kv. työntekijöiden profiilit on kuvattu aiemmassa blogissamme.

Suomenkielisten työntekijöiden profiilit ovat

1. Suomenkielinen työntekijä Pragmaatikko -profiililla on hyvin käytännöllinen kielikysymyksissä. Hän toivoo, että rekrytoitavat henkilöt osaavat jo hyvin suomen kieltä. Pragmaatikon olisi hyvä tunnistaa, että kielenkäyttö ei ole pragmaattista, vaan vaikuttaa vaikuttaa siihen, miten kv. osaajat kotoutuvat Suomeen ja viihtyvät täällä.
2. Suomenkielinen työntekijä Maailmankansalainen -profiililla on innostunut uusista kulttuureista ja näkee niissä mahdollisuuksia. Hän mielellään käyttää vain englantia kv. työntekijöiden kanssa, jolloin suomen kielen oppiminen jää kokonaan kv. työntekijän omalle vastuulle. Maailmankansalaisen olisi hyvä huomioida, että kv. kollegalla voi olla halua oppia suomea ja että se olisi hänelle myös todella hyödyllistä.
3. Suomenkielinen työntekijä Kielistä kuormittunut -profiililla ahdistuu, jos työpaikalla puhutaan englantia. Hän kokee ehkä, että oma englannin kielen taito ei ole riittävä. Häntä auttaisi, jos työyhteisössä sovittaisiin, mitä kieliä työpaikalla käytetään ja miten. Työpaikalla olisi hyvä myös luoda turvallisia tilanteita siihen, että kieltä voi puhua eri tavoin.
4. Suomenkielinen työntekijä Fasilitoija -profiililla on sensitiivinen kielikysymyksissä. Hän auttaa kv. työntekijää arjessa, pysähtyy vaikeiden sanojen kohdalla, mukauttaa puhettaan selkokieliseksi ja korjaa virheitä. Hän tukee kv. työntekijän oppimista. Usein fasilitoija sujahtaa rooliinsa luonnollisesti, mutta rooli voi olla myös kuormittava, jos siihen ei resursoida tai sitä tueta esim. palkitsemalla.

Esihenkilölle olisi tärkeä tunnistaa työntekijöiden profiilit sekä resursoida aikaa tai muutoin palkita Fasilitoijaa [Helsingin yliopiston tutkimuksessa Kieliprofiilit kielenoppimisen ja työhyvinvoinnin työkaluna käytetään suomenkieliselle työntekijälle käsitettä Fasilitoija, kun tarkoitetaan henkilöä, joka kannustaa ja auttaa kv-kollegoitaan suomen kielen oppimisessa] toimimaan uusien kv-työntekijöiden mentorina.