Galimatias Blog

Eri puolilla Suomea pohdiskellaan ja suunnitellaan aktiviteetteja ja palveluita ulkomaisille matkailijoille. Viime aikoina Suomi on saanut suitsutusta, kun maa on noussut kiinnostuksen kohteeksi monessa lähteessä. Yhtenä matkailijaryhmänä on kiinalaiset matkailijat; heihin ladataan paljon odotuksia ja toiveita. Vaikka venäläisten tulo Suomeen on hieman piristymään päin, kiinalaiset ovat kuitenkin ryhmä, jonka määrä noussee nopeasti. Mitä sitten pitäisi ottaa huomioon, kun kiinalaiset matkailijat tulevat Suomeen?

Kiinalainen ei ole kuin suomalainen. Hän ei ajattele kuin suomalainen. Miksi sitten palvelemme häntä kuin suomalaista asiakasta?

Kiinalainen matkailija haluaa liikkeeseen astuessaan, että hänet huomioidaan. Myyjän odotetaan tervehtivän häntä kuuluvalla äänellä, reippaasti heti ovella ja tulevan esittelemään tuotteita ihan kädestä pitäen. Tämä saa hänet tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja ostamaan tuotteita, eikä vain hypistelemään ja kääntymään kannoillaan ulos.

Money, money, money...Kiinalaiset ovat matkailijoita, jotka viihtyessään käyttävät rahaa, itse asiassa paljon enemmän kuin minkään muun maalaiset matkustajat. Jos kiinalaiset saa suostuteltua astumaan hotelliisi tai kauppaasi, ja jos he tuntevat olonsa tervetulleeksi, he myös käyttävät auliisti rahaa ostaessaan tuliaisia itselleen ja tuttavilleen. Mutta miten saada heidät houkuteltua paikalle ja aistimaan oikea fengshui?

Koulutus on investointi. Sitä ei kuitenkaan yrityksissä aina mielletä investoinniksi. Siitä kertoo alhainen 44 %:n luku. Investoinnille tulisi laskea tuottoastetta. Koulutuksen tapauksessa pitäisi mitata ja seurata, miten ja kuinka nopeasti opittu otetaan hyötykäyttöön. 

Tiedetään, että vain alle 5 % opitusta vaikuttaa suoraan liiketoimintaan. 95 % menee hukkaan, koska koulutus on investointi ja sillä tulisi saada aikaan liiketoiminnan lisäystä. Miksi muuten kannattaa kouluttaa ja käyttää siihen paljon rahaa?

Kesä on kääntymässä syksyyn, kiinalaisten "ensimmäinen aalto" on vieraillut Suomessa. Hotellissa opasteet ja turvallisuusinfot on kirjoitettu kiinaksi. Siellä voi maksaa Union Pay -kortilla ja katsoa kiinalaista tv-kanavaa. Tarjolla on kuumaa vettä termospulloja varten. Kaikki ovat tärkeitä seikkoja kiinalaisen matkailijan kannalta. Osa palveluntarjoajista on siis osansa saanut kiinalaisten kuluttamista euroista, mutta osa olisi ehkä toivonut enemmän...

Kiinalaisia matkailijoita tulee Suomeen koko ajan enemmän. Ovatko tuottamasi palvelut kiinalaisten odotusten ja toiveiden mukaisia? Tiedätkö miten kiinalaiset tulisi kohdata, jotta kassakoneesi kilisisi suotuisasti ja saisit osasi heidän käyttämästään isosta rahasummasta?

Nyt, kun venäläisten tulo on lähes tyrehtynyt, katseet ovat kääntyneet Suomessakin kiinalaisten suuntaan.

Venäjä rajanaapurina ei meitä liiemmin villinnyt kouluttautumaan, jotta oltaisiin osattu palvella venäläisiä asiakkaita. Tai vientimiehiä siihen, että oltaisiin myyty tuotteita Venäjälle venäjän kielellä, ei sillä yrityksen konsernienglannilla. Nyt tilanne on käsissä kiinalaisten kanssa.

Venäläiset matkailijat käänsivät muutamana vuotena taxfree-käyrät jyrkkään nousuun. Mitenköhän paljon enemmän käyrät olisivat näyttäneet ylöspäin, jos olisimme osanneet palvella venäläisiä heidän odottamallaan tavalla? Kielikoulutus olisi tuonut kielitaitoa ja olisi palveltu venäläisiä heidän tarpeidensa mukaisesti. Ei suomalaisten omasta tuotelähtöisestä näkökulmasta. Vältetään vanhat virheet ja tehdään asiat oikein kiinalaisten kohdalla! Kiinan kieli on avainsana.

On lukuisa määrä yrityksiä ja organisaatioita, joissa ei ole ammattilaisia valvomassa osaamisen kehittämistä. Yrityksen koko on ehkä sen verran pieni, ettei ole erikseen palkattua HR-asiantuntijaa. Tai osaamisen kehittäminen ei ole keskitetty kenellekään. Jokainen esimies hankkii koulutusta, mistä haluaa. Kokonaiskuva jää monesti epäselväksi. Tiedetään ehkä suurin piirtein, mitä osaamista tulisi hankkia, mutta ei ole aikaa tai keinoja oikeanlaisiin valintoihin.