Galimatias Blog

Kiihtyneen globalisaation takia elämme nyt maailmassa, jossa kaikenkokoisilla yrityksillä on mahdollisuus laajentaa omien kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Kielitaito on erittäin tärkeä osa business-osaamista, mikä mahdollistaa yrityksen menestymisen kansainvälisillä markkinoilla. 

Suomessa tämä keskeinen liiketoimintaosaaminen eli kielitaito on kuitenkin merkittävästi vähentynyt. Enää ei hallita niin useaa kieltä kuin vielä 20 vuotta sitten. Nyt monet yritysjohtajat ja henkilöstön kehittämisestä vastaavat ovat alkanee nähdä sen heijastumat. 

Ohessa muutamia näkökulmia, miksi monipuolinen kielitaito voi olla tärkeä myös teidän yrityksellenne. 

Monipuolinen kielivaranto on ehdottoman tärkeä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. On tunnistettava maasta löytyvä kielitaito, ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle eri elämänvaiheissa. Kielitaito on aina myös avain kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. 

Suomen kielivaranto on nykyisin ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut merkittävästi ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin vain englannin kieleen. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun talouden painopiste on siirtynyt muuta kun englantia puhuviille kielialueille mm. kiina, espanja, portugali. 

Vientiyrityksillä on suuri merkitys Suomen kaupankäynnissä ja kehittymisessä, ja siksi Suomen kielivarannon selvityksen tehnyt selvityshenkilö Riitta Pyykkö patisteleekin eri tahoja havahtumaan kielitaidon tarpeellisuuteen. Pyykön mukaan monipuolinen kielivaranto on ehdottoman tärkeä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. Hän toteaa, että on tunnistettava maasta löytyvä kielitaito, ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle eri elämänvaiheissa. Kielitaito on aina myös avain kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. 

Selvityksen mukaan Suomen kielivaranto on nykyisin ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin englannin kieleen. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun esimerkiksi talouden painopiste on siirtynyt pois Euroopasta.

Onko monimuoto-opetus oikea lähestymistapa organisaationne koulutusstrategiaan? Miten se voi tarjota parhaat puolensa? Tämä kirjoitus vastaa keskeisiin kysymyksiin liittyen monimuoto-oppimiseen organisaatiossa. 

Kaikkien oppimisen ja henkilöstön kehittämisen ammattilaisten on pohdittava eOppimisen ja työpaikalla tapahtuvan monimuotokoulutuksen hyviä ja huonoja puolia. Miten lähiopetuksen ja/tai itseohjautuvan oppimisen yhdistäminen hyödyttää oppijoita? Palveleeko oppimisteknologian yhdistäminen kasvokkain tehtyyn opetukseen ja/tai itseohjautuvaan oppimiseen opiskelijoita? Minkälaisia riskejä eri opetusmuodoissa on? Ohessa tarkastellaan lyhyesti monimuoto-opetuksen etuja ja riskejä.

Vuoden 2018 vertailuraportti Global Talent Competitiveness Index (GTCI) julkaistiin 22.1.2018. Siinä mitattiin 118 maan kykyä kilpailla osaajista - pisteitä sai sen perusteella, miten hyvin maat kykenevät houkuttelemaan osaajia ja pitämään heidät maassa. 

Raportissa kärkeen sijoittuneille maille yhteisiä piirteitä ovat mm. markkinoiden tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä ja joustavuutta, liikkuvuutta ja yrittäjyyttä tukeva työllisyyspolitiikka sekä liike-elämän ja valtiovallan sidosryhmien jatkuva yhteistyö. Ohessa vuoden 2018 tuloksista infografiikka, jossa Suomi on sijalla 6, Helsinki sijalla 5. 

Teknologian ja digitalisaation myötä yhä useammat yritykset – ei vain isot, vaan myös pienet ja keskisuuret – voivat vaivattomasti harjoittaa kansainvälistä liiketoimintaa. Tavaroita ja palveluja voi helposti markkinoida globaalisti, eri ostajille ympäri maailman. Kansainvälistä markkinointia edesauttavat markkinoinnin digitalisoituminen sekä sosiaalisen median kanavat, jolloin oma ostajakunta niin BtoC- kuin BtoB-myynnissä tavoitetaan entistä paremmin.

Kansainvälisessä liiketoiminnassa on kuitenkin haasteena se, että englannilla ei voi markkinoida kaikkialla, kaikille. Vaikka Internetin sisällöistä yli 55 % on englanniksi, luo se markkinoijille haasteita kommunikoida kohdeyleisön äidinkielellä. Etenkin kehittyvillä markkinoilla, englanti ei aina ole bisneskieli. Englantia äidinkielenään puhuu vain 360 miljoonaa ihmistä eli liki 7,3 miljardia maailman väestöstä puhuu jotain muuta kieltä.

Maailmassa ei ole olemassa kaikille yhteistä kulttuuria ja globalisaatiosta huolimatta, suunta on ollut päinvastainen. Kulttuuriseterot tulevat pikemmin kasvamaan kuin yhtenäistymään. Kulttuurikehityksen voidaan olettaa menevän vähemmän yhtenäiseen kulttuuriin, ja siten yhteistyö ja kulttuurien välinen ymmärrys nousevat erityisen tärkeiksi. 

Jotta kansainvälisillä markkinoilla olisi mahdollisuus menestyä, kulttuurin merkityksen ymmärtäminen liike-elämässä on keskeistä. Kulttuurin konteksti vaikuttaa siihen, kuinka liiketoimintaa tulee harjoittaa. Kuten mikä tahansa näkökanta liike-elämään, myös kulttuuriymmärrys luo uskottavuutta, edistää liikearvoa, inspiroi työvoimaa ja auttaa yrityksiä luomaan parempia asiakaskokemuksia. Kulttuuri vaikuttaa tapaan luoda ja ylläpitää suhteita, työvoiman valintaan, kokouksiin, johtamistapaa ja tiimityöskentelyyn. Kulttuurisen vaikutuksen ymmärtäminen heijastuu suoraan yrityksen tuloksiin.

Rule of thumb : French for the head and German for the heart!

Choosing low familiar style or high formal style English can make a big difference in business - depending on which audience you are targeting. Terms have come to represent high style and official use, while Germanic origin terms have a more informal and emotional effect. Official and legal documents use more French origin terms. Those creating emotional content such as the media, advertisers, and artists use more Germanic vocabulary to maximise impact.

Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus Suomen työväestöstä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Yritysten ja organisaatioiden täytyy jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvat työntekijät saavat kohdennettua kielikoulutusta. Myös kansainvälinen liiketoiminta ja globaalit markkinat edellyttävät työntekijöiltä, etenkin myynti- ja markkinointitehtävissä olevilta, laajaa ja ammattimaista kielitaitoa, jotta yritys pystyy palvelemaan kaikkia asiakkuuksia ympäri maailman. 

Jotta yrityksen työntekijät saisivat tarvittavan kielikoulutuksen, on ensin kyettävä määrittelemään tehtävissä vaadittava kielitaito. 

Suomi tarvitsee entistä enemmän kansainvälisiä osaajia. Koska suomalaiset työmarkkinat eivät enää tarjoa riittävästi osaajia, haku hyvistä osaajista on laajentunut EU:n ja ETA-maihin, ja jopa niiden ulkopuolelle.

Kauppalehden pääkirjoituksessa 29.1.2018 tästä työmarkkinoiden toimimattomuudesta todettiin, että ”Suomen työmarkkinat ovat liian kotikutoiset”. Tähän tarjottiin hyviä ehdotuksia miten markkinatilannetta tulisi muuttaa myös julkisella tasolla. Julkisella puolella toki tehdään muutoksia helpottamaan ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia mm. huhtikuun alussa 2018 astuu voimaan startup-oleskelulupa, mikä helpottaa ja nopeuttaa lupahakuprosessia. Tästä uudistuksesta hyötyy etenkin ICT-alan yritykset, joissa työvoimapulaa on jopa kasvun esteenä. Sen alan rekrytoinnit monesti suuntaavat EU-alueen ulkopuolelle, rekrytointimaina mm. Intia ja Etelä-Korea. Siitä huolimatta sekä julkisen tahon että yritysten tulee panostaa enemmän siihen, että osaajia saadaan Suomeen ja etenkin myös pysymään työssä ja maassa.