Vientiyrityksillä on suuri merkitys Suomen kaupankäynnissä ja kehittymisessä, ja siksi Suomen kielivarannon selvityksen tehnyt selvityshenkilö Riitta Pyykkö patisteleekin eri tahoja havahtumaan kielitaidon tarpeellisuuteen. Pyykön mukaan monipuolinen kielivaranto on ehdottoman tärkeä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. Hän toteaa, että on tunnistettava maasta löytyvä kielitaito, ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle eri elämänvaiheissa. Kielitaito on aina myös avain kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen.
Selvityksen mukaan Suomen kielivaranto on nykyisin ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin englannin kieleen. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun esimerkiksi talouden painopiste on siirtynyt pois Euroopasta.
Konkreettisesti kielitaidon rapautuminen ja kapeutuminen näkyy jo vientiyritysten rekrytoinnissa, jossa on pian pula espanja, ranskan, venäjän ja saksan kielen taitajista. Kielitaidon nykytilasta yrityksissä Yle uutisoi 21.3.2018 otsikolla Kielitaito rapistuu ja kapeutuu – vientiyrityksen päällikön neuvo nuorille: "Lukekaa niitä kieliä!", että rekrytointitilanteissa tulee toistuvasti eteen tilanteita, joissa muutoin pätevä hakija jätetään valitsematta siksi, ettei kielitaito riitä.
Työnantajapuoli on jo tuonut voimakkaasti esille sen, että kielitaitoisia työntekijöitä on vaikea löytää, ja peräänkuuluttaa monipuolista kielitaitoa. EK:n näkemyksen mukaan monipuolisesta kielitaidosta tulisi rakentaa Suomelle vetovoimatekijä ja kilpailuetu, kun Suomeen halutaan houkutella kansainvälistä osaamista ja investointeja. Suomalaisen työelämän kielitaitotarpeet ovat nousseet EK:n arvion mukaan uudelle tasolle. Englannin kielestä on tullut välttämätön työkieli nyt myös kotimarkkinayrityksissä ja pk-sektorilla. Tämän rinnalla venäjän, kiinan, saksan, ranskan ja espanjan lisäksi myös harvinaisempien kielten kysyntä on nousussa.
Kielivarannon selvityksessä asetettiin visio, jonka mukaan vuonna 2025 Suomi on aktiivinen kansainvälisen yhteisön jäsen, jonka vahvuus on kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus. Kielitaidon kehittämiseen panostetaan ja kieliä käytetään rohkeasti rinnakkain; jokainen työikäinen osaa kotimaisten kielten lisäksi englantia, lisäksi useimmat osaavat myös yhtä tai useampaa muuta kieltä. Koulussa opitun kielitaidon rinnalla tunnustetaan esimerkiksi työelämässä ja vapaa-ajalla hankittu osaaminen, ja ihmiset kehittävät kielitaitoaan jatkuvasti. Selvityksessä esitetään lukuisia keinoja ja ehdotuksia vision saavuttamiseksi, panos lähinnä peruskoulutuksen ja jatko-opintojen puolella.
Mutta Suomen vienti ei voi odottaa, että työntekijöiden kielitaito kohentuu yhden sukupolven jälkeen. Kielitaito kun ei kehity hetkessä, ja menee useampi vuosi, että kielenkäyttö on sujuvaa. Vastuu kielen oppimisesta on tietysti aina yksilöllä, mutta mitä yritykset voivat omalta osaltaan tehdä välttääkseen sen, ettei kielitaitoisia osaajia pian ole saatavilla?
Haluatko pysyä ajantasalla kielikoulutuksiin liittyvissä aiheissa ja kehityssuunnissa? Tilaa uutiset suoraan sähköpostiisi.
Galimatias järjestää yrityskohtaisia kielikoulutuksia virtuaali- ja etäopetuksena kaikissa EU-kielissä kuten ranska, saksa, espanja, portugali, sekä venäjä, kiina, japani. Koulutusten sisältö suunnitellaan aina tasotestauksen ja tarvekartoituksen pohjalta.
