<img height="1" width="1" src="https://www.facebook.com/tr?id=1176746405801508&amp;ev=PageView &amp;noscript=1">

Galimatias Blog

Vieraan kielen oppimisessa on tärkeä ymmärtää viestintää ja kulttuuria

Kirjoittanut: Sophia Sironen / 14.11.2017 10:43

Globaalissa maailmassa tarvitsemme yhä enemmän kielitaitoa. Työn puolesta monet matkustavat entistä enemmän, kauas Suomesta mm. Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan. Työtehtävät vievät ympäri maailman niin livenä kuin virtuaalisesti. Video- ja konferenssipuheluissa käydään keskusteluja myynnistä, tuloksista, strategioista, projekteista, suunnitelmista, ja muusta työhön liittyvästä, ja oikein ymmärretyksi tuleminen vaatii paljon niin puhujalta kuin kuulijalta. Englanti on laajalti käytössä oleva työkieli, mutta viestinnän näkökulmasta siihenkin liittyy väärinymmärretyksi tulemisen vaara. Kaiken lisäksi yksistään englannin osaaminen ei aina riitä, kun haluamme päästä samalle aaltopituudelle kuulijan kanssa.

language-2345801_1920.jpg

Väärinkäsitykset ja väärä tulkinta toisen viestistä ovat useimmiten kulttuurisidonnaisia, sillä kieli itsessään on vain väline varsinaiseen taitoon. Kieliopin ja rakenteen lisäksi tulee oppia myös ajattelutapaa ja kulttuuria, oli kyse sitten esim. englannista, ruotsista, ranskasta, saksasta. Yhtenä esimerkkinä viestinnän merkityksestä on se, että suomalainen mielletään usein liian suorasukaiseksi, liian asiaan meneväksi, vaikka puhuisikin sujuvasti englantia tai muuta kieltä. Suomalainen tapa poikkeaa mm. pohjoisamerikkalaisista ja eteläeurooppalaisista, jotka suosivat small talkia, kuulumisten vaihtamista, kohteliaisuuksia. Tällöin suomalainen jää toisille mieleen "erikoisena" keskustelija, ja se on ymmärrettävää, koska Suomessa small talk ei ole opittu malli, etenkään kielenopiskelussa. Toisaalta pohjoisempana Euroopassa, suomalaisten suorapuheisuus ja vähäinen itsestään kertominen ymmärretään helpommin esim. hollantilaiset ovat itsekin suoriviivaisia puheissaan. Toisena esimerkkinä viestinnästä on henkilökohtaisista asioista puhuminen. Monissa Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa usein bisneskontaktit kyselevät myös perheen kuulumiset. Tämä siksi, että näissä kulttuureissa perheen merkitys on erittäin suuri, lisäksi luottamus vahvistuu kun tunnetaan kauppakumppani myös henkilökohtaisella tasolla. 

Siksi vieraiden kielten opiskelun keskiössä ei ole itsessään kielioppi, vaikka sekin on tärkeää, vaan ymmärrys siitä miten viestiä, miten vaikuttaa, miten huomioida ajattelutapa ja kulttuuri. Vieraan kielen oppimista ei myöskään voi ohittaa ottamalla konetta käyttöön - vrt. Googlen Pixel Bud -kuulokenapit, jotka tulkkaavat 40 kieltä suoraan -, sillä kieli on muutakin kuin pelkkää käännöstä kieleltä toiselle. Aito vuorovaikutus on niin täynnä nyansseja, ettei konekäännös sitä korvaa, kirjoittaa Lari Kotilainen kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä. Tekniikka kehittyy, mutta konekääntäjällä ei voi vielä vuosiin korvata vuorovaikutusta esim. bisnespalavereissa, työkokouksissa, myyntitilanteissa, koska kone ei toistaiseksi ymmärrä esim. lyhyiden taukojen ja äänensävyjen merkitystä. 

Galimatiaksen opetuksessa keskitytään nimenomaan viestintään, ja tämä tarve korostuu myös osallistujien tarvekartoituksissa, joita toteutamme asiakasyrityksissä ennen koulutuksen alkua. Kouluttajamme painottavat opetuksessa nimenomaan kommunikointia, kulttuurituntemusta, kielelle ominaisia ilmaisuja, do’s-and-don’t kyseessä olevissa kulttuureissa. Tämä kaikki ammatillisen kieliosaamisen ja ammattisanaston lisäksi. 

Järjestämme koulutusta kaikissa EU-kielissä kuten ranska, saksa, espanja, portugali, sekä venäjä, kiina, vietnam. Koulutusten sisältö suunnitellaan tarvekartoituksen ja tasotestauksen pohjalta. Opetusmuoto voi olla lähi-, monimuoto- tai etäopetusta; näistä nykyaikaisista opetustavoista voi lukea tästä.  

OTA YHTEYTTÄ

Aiheet: kielikoulutus, kulttuuri, viestintä

Sophia Sironen

Kirjoittajana Sophia Sironen

Autan yritysasiakkaita heidän kieli-, viestintä- ja kansainvälisyyteen liittyvissä valmennusasioissa. Erityisosaamiseni: kansainväliset markkinat ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvattaminen uusilla markkina-alueilla.