<img height="1" width="1" src="https://www.facebook.com/tr?id=1176746405801508&amp;ev=PageView &amp;noscript=1">

Galimatias Blog

Tyhjä taulu

Kirjoittanut: Katja Bloigu / 12.9.2019 10:32

Monikulttuurisessa työympäristössä kommunikaatio-ongelmat voivat kertautua ja se voi johtaa väärinymmärryksiin ja pettymyksiin. Tämä ei johdu yksinomaan työpaikoilla käyttämistämme eri kielistä, vaan myös eri tavoista kommunikoida.


Monikulttuurinen työyhteisö

Suomalainen asiakeskeinen kommunikaatiotapa voi näyttäytyä monelle maahanmuuttaneelle tylynä.

Yhteisöllisistä kulttuureista tulijoille tärkein yhdessäolon mittari voikin olla ihmisyys, työpaikan hyvä ilmapiiri. Usein sen puuttuminen on toistuva asia, minkä maahan muuttaneet mainitsevat suomalaista työelämästä ja moni maahanmuuttajataustainen yrittäjä on sanonut sen yhdeksi syyksi oman työpaikan luomiseen.

Meillä esimies voi aamulla tervehdyksen ja kuulumisten vaihtamisen sijaan kysyä käytävällä ensin:
"joko teit raportin?".

Suomalaisen kotoutumiskoulutuksen käyneille erilaiset kommunikaatiotavat työpaikoilla tulevat tutuksi jo koulutuksen aikana. He oppivat, ettei suomalainen ole tarkoituksella tyly, vaikka kommunikaatiotapa on asiakeskeinen, sekä sen, että oma ystävällisyys tarttuu myös työkavereihin. Suomalainenkin oppii avoimemmaksi vähitellen ja muutosta on todella paljon tapahtunut työpaikkojen muuttuessa monimuotoisemmiksi. Tämäkin on kaksisuuntainen prosessi. Asiantuntijatason toimijoilla ja maahamme työntekijöiksi tulleilla ei tällaista esikoulutusta ole välttämättä ollut.

Suomalaisessa asiakeskeisyydessä on paljon hyvää. Eräs asiakkaani on työskennellyt Nokialla Lontoossa. Hän kertoi, että suomalainen kyllä vaihtaa aamulla sanasen edellisen illan jalkapallo-ottelusta, mutta menee sen jälkeen työpisteelleen ahkeroimaan ja antaa muiden tehdä saman. Joku muu voi jäädä jaarittelemaan matsista tunniksi, kunnes onkin jo lounastauon paikka. Moni ei tässä kohtaa uskalla ilmaista itseään. Sekin voi olla kulttuurinen piirre. Toimiva jutustelu ei siis tarkoita jutustelua työtehokkuuden kustannuksella. Se, että suomalaisille työpaikoille mennään tekemään töitä tehokkaasti, on myös maahan muuttaneiden mielestä yksinomaan hieno asia. Monelle muualta tulleelle työntekijälle on opettelemista siinä, että myös hän itse saa avata suun, ilman pelkoa. Sopeutuminen suomalaiseen työkulttuuriin vaatii totuttelua, eikä se tapahdu hetkessä. Tämä on hyvä muistaa molemmilla puolilla. Asiasta puhuminen madaltaa molempien osapuolten kynnystä. Se myös lisää avoimuutta ja miellyttävää ilmapiiriä työpaikoilla. Toisten tavoista voi hyvin myös vitsailla.

Aivan kuin kohdatessa keitä tahansa ihmisiä, on syytä muistaa, ettemme voi olettaa kenestäkään yhtään mitään. Ihminen on yksilö kulttuurin sisällä. Samoin kuin suomalainen luovan alan työntekijä kommunikoi täysin eri tavalla kuin introvertti insinööri, on asian laita maahan muuttaneiden kanssa. Suomalaiseen asiakeskeisyyteen kuuluu valitettavan usein se oletus, että meidän pitäisi ennakolta tietää toisen ihmisen kulttuuri ja toimintatavat. Tämä asia esitetään minulle usein koulutuksissa. Olen kulttuurintutkija ja minulla on yli 20 vuoden kokemus maahanmuuttaneiden parissa toimimisesta. Se ei tarkoita, että tuntisin kaikkien kulttuurien ja ihmisten kaikki toimintatavat. Kenenkään ei itse asiassa tarvitse tietää toisesta yhtään mitään. Kukaan ei voi päällepäin tietää toisen ihmisen koulutusta ja elämäntaustaa. Afrikkalainen korkeasti koulutettu nainen voi yhtä hyvin olla naimaton tai kymmenen lapsen äiti. Emme voi aina edes päätellä toisen ihmisen sukupuolta. 

Tärkein ohje onkin: Älä oleta mitään. Kun kohtaamme toisen ihmisen, olkoon hän kuin tyhjä taulu. Jos meidän tarvitsee tietää jotakin, se ilmenee dialogissa. Kysy ja ole kiinnostunut. Suun avaaminen dialogiin onkin suomalaisille opin paikka. Ihminen kyllä kertoo mielellään ja on iloinen kun toinen haluaa tietää.

Lähtökohtana ihmisten välisille kohtaamisille on ihmisyys, ei esimerkiksi sukupuolikysymykset. Usein esille tuleva kompastuskivi on kättely. On itsemääräämisoikeuskysymys päättää, kosketaanko itseä vai ei. Kättely ei ole universaali luottamuksenosoitus, mitä se merkitsee pohjoismaalaisille. Taas nainen johtajana tai viranomaisena on yksinomaan vastapuolen ongelma ja kertoo integraation tasosta. Jokainen kohtaaminen antaa tulijoille uusien arvojen siemeniä ja jokaisessa tilanteessa tulee toimia ammatillisesti ja ystävällisesti.

Kiinnostuitko aiheesta? Lataa maksuton vinkkiopas alta. Galimatiaksessa toteutamme kulttuurivalmennuksia työyhteisöille. Ole rohkeasti yhteydessä, jos organisaatiossasi on sellaiselle tarvetta.

Lataa vinkit

 

Aiheet: kulttuuri, bisneskulttuuri, suomen kieli ja työelämän kulttuuri, kunnioittava kommunikaatio, monikulttuurisuus, monikulttuurinen työympäristö, kulttuurivalmennus, kommunikaatio

Katja Bloigu

Kirjoittajana Katja Bloigu

Kirjoittaja on valmentaja ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja

Galimatias

Galimatias on vuonna 1996 perustettu valmennusyritys, joka tarjoaa palveluja yrityksille, organisaatioille ja julkishallinnolle.

Syötä sähköpostisi ja saat tiedon uusista julkaistavista artikkeleistamme

Viimeisimmät

Aiheittain

see all