<img height="1" width="1" src="https://www.facebook.com/tr?id=1176746405801508&amp;ev=PageView &amp;noscript=1">

Galimatias Blog

Tiesitkö, että itänaapurissamme Venäjällä vietetään uutta vuotta ennen joulua?

Kirjoittanut: Anastasia Monastyreva / 27.12.2019 21:03

Galimatias käsittelee uudessa blogisarjassaan juhlapyhien aikoina eri maiden juhlia ja niiden perinteitä. Vuorossa on joulun ja uuden vuoden alla itänaapurimme Venäjä, joiden joulu- ja uudenvuoden perinteet voivat olla meille suomalaisille vielä aika tuntemattomia.

balls-15415_1920 (kopio)


Hyvää joulua! - S Rozdestvom Hristovym!  

Venäjällä joulua edeltää noin kuukauden pituinen joulupaasto, jonka aikana ei saa syödä lihaa, kananmunia tai maitotuotteita. Jouluaattona ei saa syödä lainkaan. Jouluaaton iltana mennään kirkkoon jumalanpalvelukseen – vigiliaan, minkä jälkeen tullaan kotiin juhlapöydän ääreen. Nykyään joulua vietetään yleensä suurilta osin uskovaisissa perheissä, mutta joskus myös eurooppalaisittain, esimerkiksi lasten (ja miksei aikuistenkin) iloksi. Ennen aikoina jouluna syötiin perinteisempää jouluruokaa, kuten joulupuuroa, kalaa ja piiraita, mutta nykyään joka perheessä on oma joulumenu.

Joulu tuli Venäjälle kristinuskon levittyä Vladimir Suuren aikana. Se symboloi uuden vuoden alkua, ja joulun tienoilla allekirjoitettiin suurin osa tärkeitä kauppasopimuksia, päätettiin menneen vuoden asiat ja aloitettiin uudet. Joulun viettämisestä nauttivat sekä köyhät maanviljelijät, että aatelisto. Maataloudessa odotettiin uutta satokautta ja oli aikaa juhlia joulua pidempäänkin aikaan. Moskovassa ja Pietarissa järjestettiin joulutorit erilaisine viihteineen.

Aika 24. joulukuuta – 6. tammikuuta on nimeltään ”pyhä aika” (Svyatki). Se sai alkunsa pakanallisista ajoista, koska joulukuun lopussa valopäivä alkaa pidetä ja se merkitsi ihmisille kaiken pahan voittamista. Svyatkin aikana pukeuduttiin mitä erikoisimpiin vaatteisiin ja kierrettiin muiden taloja laulaen ja tanssien. Ennustaminen oli erittäin suosittu Svyatki-viikoilla, ja joulun aattona, Sotchelnikin iltana nuoret neidit yrittivät nähdä tulevan sulhon kasvot peilissä.

Joulupäivä on Venäjällä nykyään Gregoriaanisen kalenterin mukaisesti 7. tammikuuta, vaikka

ennen se  vietettiin 25. joulukuuta juliaanisen ajanlaskun mukaan. Venäjällä siirryttiin Gregoriaaniseen ajanlaskuun 1918, eli siitä lähtien joulua ollaan vietetty 7.1.

Lähteet:
schci.ru
calend.ru

Two champagne glasses ready to bring in the New Year

Hyvää uutta vuotta! S Novym Godom!

Venäläinen uusivuosi (Novyi God) on erittäin suuri juhla ja virallinen vapaa päivä itänaapurissamme. Juhlinta alkaa uudenvuoden aattona eli 31. joulukuuta ja kestää jopa 7 päivää eli jouluun saakka.

Uusivuosi on Venäjällä erittäin suuri ja miltei vuoden tärkein juhla. Siihen valmistaudutaan etukäteen. Jos Euroopassa laihdutaan kesäksi, niin Venäjällä kahdesti vuodessa – kesäksi ja uudeksi vuodeksi. Mutta juhlayönä sen sijaan apetta riittää: juhlapöytä notkuu perinteisiä antimia, joihin ensisijaisesti kuuluvat mitä erilaisimmat kylmät ruoat, majoneesipohjaiset salaatit. Jokaisella emännällä on omat reseptit, ja hän yrittää yllättää ruokailijat joka vuonna uusilla herkuilla, mutta sillikerrossalaatti eli ”silli turkin alla” sekä ”salat olivier” ovat miltei pakollisia joka kodissa. Perinteistä keittiötä suosivat kotikokit valmistavat myös ”kholodets”-lihahyytelön ja ottavat esille kesän aikana säilötyt vihannekset ja sienet.

Pakanallisiin aikoihin uutta vuotta vietettiin Venäjällä maaliskuussa uuden satokauden alun kunniaksi. Kristinuskon levittyä uuden vuoden alkuna pidettiin pääsiäinen. Iivana Suuri päätti siirtää vuodenvaihteen syksyn alkuun, ja 1492-1700 se vietettiin 1. syyskuuta. ”Eurooppaan ikkunan avanneen” Pietari Suuren uudistusten ansiosta vuoden vaihde siirrettiin 1. tammikuuta. Syyskuun juhlinnan kiellettiin ja määrättiin koristella joka kotitalous ”puulla tai edes puun oksalla, jossa on oltava koristeet. Ja nämä koristeet on pidettävä ainakin 7. tammikuuta asti”. 1917 vallankumouksen jälkeen sekä uudenvuoden, että joulun juhlinnat kiellettiin kokonaan, mutta neuvostoliittolaiset saivat ainakin uudenvuoden takaisin 1930-luvulla.

Juhlapöydän ääressä odotetaan kärsivällisesti puoliyötä, jolloin Kremlin kellot (Koranty) ovat lyöneet kaksitoista kertaa ja uusi vuosi on virallisesti alkanut. Kohotetaan malja kuohuvaa ja toivotetaan toisilleen hyvää uutta vuotta. Uudenvuoden hahmo Pakkasukko eli Ded Moroz, yleensä siniseen kaftaaniin pukeutunut venäläinen Joulupukki, ja hänen lapsenlapsi Lumityttö (Snegurotska) tuovat kolmivaljakolla kilteille lapsille lahjat.

Lähteet:
schci.ru
calend.ru

Aiheet: kulttuuri, joulu, uusi vuosi, venäjä, perinteet

Anastasia Monastyreva

Kirjoittajana Anastasia Monastyreva

Iloinen ja pirtsakka, FM, Suomi toisena kielenä -kouluttaja, AMo

Galimatias

Galimatias on vuonna 1996 perustettu valmennusyritys, joka tarjoaa palveluja yrityksille, organisaatioille ja julkishallinnolle.

Syötä sähköpostisi ja saat tiedon uusista julkaistavista artikkeleistamme

Viimeisimmät

Aiheittain

see all