Monikulttuurisen organisaation yleisin haaste on kielitaito - osa 1

Onko yrityksenne kv-työntekijöissä paikallaan polkijoita?

Ovatko työntekijänne taustoiltaan erikielisiä? Onko työyhteisössänne kielten käyttöön liittyviä haasteita? Miten työyhteisö voisi tukea työntekijän suomen kielen kehittymistä?

Helsingin yliopiston Kielibuusti- ja Monikielistyvä työelämä -hankkeet ovat tutkineet aihetta ja todenneet, että monikulttuurisessa työyhteisössä yleisin haaste on kielitaito.

Kieliprofiilit kielenoppimisen ja työhyvinvoinnin työkaluna

Helsingin yliopiston hankkeiden tutkimuksen mukaan kansainväliset työntekijät ja suomenkieliset työntekijät voidaan jakaa kieliprofiileihin suomen kielen oppimiseen liittyen. Nämä kieliprofiilit perustuvat tutkimukseen, jossa on haastateltu 53 henkilöä 19 eri työpaikalla (35 kv-työntekijää ja 18 suomenkielistä työntekijää). Kieliprofiilien taustalla on lisäksi tutkijoiden ja suomi toisena kielenä -kouluttajien haastattelutuloksia sekä kielenoppimiseen, kotoutumiseen ja osallisuuden kokemukseen liittyvää tieteellistä tutkimustuloksia. 

Neljä kieliprofiilia kuvaavat monikielisen työyhteisön kv-työntekijöitä kielen oppijoina sekä neljä profiilia suomenkielisiä työntekijöitä kielen oppimisen mahdollistajina.

 Kansainvälisen työntekijän profiilit ovat:

1. Kansainvälinen työntekijä Väliaikainen vierailija -profiililla puhuu taitavasti englantia ja pärjää työssään englannin kielellä. Jonkun aikaa Suomessa oltuaan hän toteaa kuitenkin tarvitsevansa suomen kieltä, mutta ei saa luontevia tilanteita kielen käytön harjoittamiseen, sillä hänen kanssaan käytetään yleisesti englantia. Suomen kieli on kuitenkin Suomessa tärkeää ja kielitaitoa kannatta kehittää selvitäkseen yhteiskunnassamme.
2. Kansainvälinen työntekijä Pidättyvä perfektionisti -profiililla kokee syvää ristiriitaa ammatillisen identiteetin ja puutteellisen kielitaidon välillä. Hän myös käyttää englantia yleisesti. Hänelle olisi hyvä tarjota turvallisia tilanteita suomen kielen käyttöön esim. siten, että vaikka pidättyvä perfektionisti puhuisi englanniksi, hänelle vastattaisiin suomeksi.
3. Kansainvälinen työntekijä Paikallaan polkija -profiililla osaa suomea, mutta ei riittävästi työelämään. Hän tekee töitä tehtävissä, joissa kielitaidolla ei ole merkitystä sen sijaan, että hänen osaamisensa olisi työyhteisön käytössä. Hänen kohdallaan voisi kehityskeskustelussa pohtia, kuinka kielitaitoa kehitettäisiin asian edistämiseksi.
4. Kansainvälinen työntekijä Suomeen sopeutuja -profiililla osallistuu työpaikan tarjoamiin suomen kielen kursseihin ja pyrkii käyttämään kieltä aktiivisesti kollegojen ja asiakkaiden kanssa. Suomeen sopeutuja on usein kohdannut työelämässä henkilön, joka on tukenut kielen kehittymistään. Esimerkiksi selkokieltä käyttävä esimies.

Esihenkilölle olisi tärkeä tunnistaa kielioppijoiden profiilit sekä ymmärtää tavat, miten Suomeen sopeutuja [Helsingin yliopiston tutkimuksessa Kieliprofiilit kielenoppimisen ja työhyvinvoinnin työkaluna käytetään kansainväliselle työntekijälle käsitettä Suomeen sopeutuja, kun tarkoitetaan henkilöä, joka on aktiivinen suomen kielen oppimisessa ja on saanut tukea oppimiseen työyhteisössä] on itse kielellisesti kehittynyt ja jopa käyttää Suomen sopeutujaa uusien kv. työntekijöiden mentoroijana.

Onko yrityksessänne kansainvälisiä osaajia, joilla olisi tarve oppia suomea. Ole yhteydessä ja suunnitellaan organisaatiollenne sopiva suomen kielen koulutus.

Seuraavassa blogissamme kerromme minkälaisia ovat suomenkielisten työntekijöiden profiilit Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan (Kieliprofiilit kielenopimisen ja työhyvinvoinnin työkaluna).