Kesä on kääntymässä syksyyn, kiinalaisten "ensimmäinen aalto" on vieraillut Suomessa. Hotellissa opasteet ja turvallisuusinfot on kirjoitettu kiinaksi. Siellä voi maksaa Union Pay -kortilla ja katsoa kiinalaista tv-kanavaa. Tarjolla on kuumaa vettä termospulloja varten. Kaikki ovat tärkeitä seikkoja kiinalaisen matkailijan kannalta. Osa palveluntarjoajista on siis osansa saanut kiinalaisten kuluttamista euroista, mutta osa olisi ehkä toivonut enemmän...

Osaaminen - onkohan kiinalaisen kulttuurin tuntemus ja kiinalaisten ostotavat olleet kaikilla palveluntuottajilla kehittämisagendalla? Tuskinpa, mutta ihan ymmärrettävää. Kiinalaiset tulivat vähän kuin varkain täyttämään venäläisten matkailijoiden jättämän aukon. Vielä muutama vuosi sitten piti venäjän kielen koulutuksen tuoda apua liiketoiminnan kasvattamiseen, nyt ykskaks pitäisikin osata kiinan kieltä ja kulttuuria. Kiinan kielitaito ja kulttuuri, onhan kielen koulutus jo aloitettu?

Isot määrät kiinalaisia matkustaa yhä isoissa ryhmissä, mutta yksittäismatkailu on jo tuloillaan. Kuten monissa muissakin kulttuureissa, nuoret eivät halua kulkea ryhmän mukana, vaan hakevat yksilöllisiä elämyksiä ja kokemuksia. Tiedämmekö millaisia? Suuntaammeko palvelut vain isoille massoille - jotka ehkä ovat häviävä luonnonvara - vai osaammeko jo houkutella nuorempaa polvea tänne palveltavaksi? Nämä ovat isoja kysymyksiä, ja tässä olisi niin sanotusti tuhannen taalan paikka. Nyt kannattaa kehittää, kehittämisinvestoinnit maksavat itsensä takaisin!

Mutta miten kiinalainen saadaan ylipäätään houkuteltua Suomeen ja varmistumaan siitä, että hän saa - usein vain yhden päivän aikana - elämyksiä, palveluita ja tuotteita, joihin hänen kannattaa rahansa laittaa?

Tutustu webinaarisarjaamme ja opi niissä lisää!